10 + 20 vuotta laatukoulutusta – Laatutieto Oy:stä Quality Knowhow Karjalainen Oy:n

Julkaistu 11.08.2017    Kirjoittanut Eero E. Karjalainen  Tilaa RSS

Quality Knowhow Karjalainen Oy täyttää tänään 11.8.2017 jo 20 vuotta! Tässä artikkelissa kuvataan vähän yrityksen taustoja ja historiaa pääosin Eero E. Karjalaisen näkökulmasta. 

Laatutieto Oy:n perustaminen vuonna 1986 osui laadun murroskauteen. Laatu oli ensisijassa tuotteiden tarkastamista ja reklamaatioiden, valitusten käsittelyä. Tätä korosti myös uusi ISO 9003 standardi.

Uusi ennaltaehkäisyn aika oli kuitenkin alkanut. Laatukoulutus ja TQM (Total Quality Management) ja prosessijohtaminen olivat tulleet Suomeen. Tämä loi uuden liiketoimintamahdollisuuden, yrityskohtaisen laatukoulutuksen, johon Laatutieto Oy keskittyi ensimmäisenä yrityksenä Suomessa.

Perustaessani Laatutieto Oy:n ja myöhemmin Quality Knowhow Karjalainen Oy:n taustalla oli kolme merkittävää henkilökohtaista seikkaa:

  1. Opiskelupohja – elektronifysiikka, radiotekniikka ja säätötekniikka
  2. Kokemukset yrityksissä – Evox Oy, Valco/FinnValco Oy, Salcomp Oy, Kemppi Oy
  3. Verkostoituminen - Laatuyhdistys ja Metalliteollisuuden Keskusliitto

  1. Opiskelu loi tieteellisen ajattelun ja teoriapohjan. Aloitin opiskelun Otaniemessä, silloisessa Teknillisessä Korkeakoulussa, elektronifysiikan (puolijohdetekniikka) laboratoriossa 1960-luvun lopulla. "Raskainta" fysiikkaa mitä Otaniemi osasi antaa – matematiikkaa, fysiikkaa, todennäköisyyslaskentaa, kvanttimekaniikkaa, radiotekniikkaa, säätötekniikkaa - ja kaukana käytännöstä.

    Kahden vuoden teoriaopiskelun jälkeen hakeuduin tuntiassistentiksi elektronifysiikan (prof. Stubb), radiotekniikan (prof. Tiuri) ja säätötekniikan (prof. Niemi) laboratorioihin. Miksi näin monelle osastolle? "Assarin" palkka oli kehno, joten 3x oli enemmän! Samalla sain ja jouduin assarina opiskeleman kaikkien kolmen laboratorion pääaineita – elektronifysiikkaa, radiotekniikkaa ja säätötekniikka – normaalin yhden sijaan. Tähän aikaan oli myös tapana, että professorin assistentti ei vain pitänyt laskuharjoituksia ja ohjannut laboratoriotöitä. Tehtäviin kuului myös proffien peruskurssien pitäminen. Oli opittava luomaan tieteellisistä teksteistä ja kirjoista kursseja ja oli osattava pitää luentoja teekkareille. Moodi jäi tavallaan päälle ja jatkuu ja jatkuu – nyt laatukurssien laadintana ja pitämisenä. Minkä nuorena oppii, sen "vanhana" taitaa!

  2. Yritysmaailma toi mukanaan käytännön.  Siirryin Lohjalle 1975 Evox Oy:n kondensaattorien tuotelaadun ja tarkastuksen kehitystehtäviin. Olin tuotekehityslaboratoriossa tutkimusinsinööri ja reklamaatioiden selvittäjä.

    Miljoonia kondensaattoreita tarjottaessa, myytäessä ja toimitettaessa isot eurooppalaiset ja amerikkalaiset TV- ja radiotehtaat suorastaan hukuttivat omilla laatukäsikirjoilla (Quality Manual), joita olisi pitänyt noudattaa. Kaikki erilaisia ja eri pohjalta. Kyllä kymmenen vuotta myöhemmin syntynyt ISO 9000 on ”helppo”!

    Elektroniikka ja sähkötekniikka olivat ja ovat edelleen aina kulkeneet laadun kehityksen kärjessä. Vertaa esim. Motorola ja Six Sigma. Taisin saada Evoxilla laatukäsikirja ja -reklamaatio”myrkytyksen”! Ainakin kansainvälinen laatu ja sen tekemisen reseptit tuli tutuksi.

    1978 siirryin Imatralle kuvaputkien Valco/FinnValco Oy:n valmistukseen käyttöpäälliköksi. Tämä oli todellinen johtamisen, prosessilaadun ja käytännön korkeakoulu.

    Ongelmana oli johtaminen, laitteet ja laatu ja vielä kerran laatu - ja käynnistyihän se tehdas. Vastuullani oli puolet tehtaasta ja henkilökunnasta ja olin samalla ylempien toimihenkilöiden luottamusmies. Tuli siis neuvoteltua poliitikkojen ja KTM:n virkamiesten kanssa Kalevi Sorsasta ”Buntte” Wahlroosiin. Koneet ja saanto (laatu) saatiin paranemaan ja pari vuotta myöhemmin tuotanto oli jo maksimissa 7500 kpl/viikko. Sain hyvää oppia japanilaisilta Imatralla ja Japanissa Hitachin tehtailla.

    FinnValcolla tuli selväksi, kuinka suuri tehdas ja koneisto käynnistetään ja kuinka laatua parannetaan erittäin monimutkaisessa prosessissa. Laatutaulujen esiaste sai myös alkunsa. Laatua ei tehdä tarkastamalla ja erottelemalla vaan osaamisella ja prosessin suorituskyvyllä! Prosesseista virheet on hävitettävä. FinnValco Oy lopetettiin teollisuuspoliittisten riitojen vuoksi joulukuussa 1980.

    Tuotannon käyttöpäällikön tehtävät vaihtuivat laatupäällikön tehtäviin, kun siirryin Lahteen Kemppi Oy:n hitsauskonetuotannon laatupäälliköksi 1981. Kempillä oli suuria vaikeuksia uudentyyppisissä hitsauskoneissa, jotka oli toteutettu elektroniikalla, inverttereillä.

    Tiesin, mitä tehdä ison tehtaan ”korjaamiseksi”. Ensitöikseni siirsin lopputarkastuksen ja tuotannon ”kiertävät” tarkastajat laatuosastolta tuotannon ”leipiin” ja keskityin tarkastuksen sijaan prosessin parantamiseen ja TQM:n, joka oli tuolloin uusin virtaus. Tri W. Edwards Deming oli pitänyt kuuluisan  puheensa ”If Japan Can ... Why can´t We? vuonna 1980.  Loin yritykselle laatupolitiikan ja strategian. Ensi kerran laatu oli johdon eikä laatuosaston ja tarkastuksen ja työntekijöiden ongelma. Kaikki oli saatava mukaan laadun kehittämiseen – oppimisen kierteeseen -  toimitusjohtajasta duunariin.

    Tehdas oli myös teknologisessa murrosvaiheessa, konepajasta ja muuntajavalmistajasta oltiin siirtymässä elektroniikkatehtaaksi. Asennettavien osien määrä kasvoi muutamasta kymmenestä yli tuhanteen – ja ongelmana oli saanto, laatu tai oikeastaan asiakkaiden näkemä koneiden luotettavuus.

    Vastasin saamaani kehityshaasteeseen voimakkaalla laatukoulutuksella ja tehokkaalla informaatiojärjestelmällä. Käytin hyväksi Otaniemessä oppimaani tekniikkaa luoda laatua käsittelevistä tieteellisistä artikkeleista ja peruskirjoista koulutusmateriaalin (lähteenä mm.  Juranin ”laaturaamattu”, Juran’s Quality Handbook). Pidin yleensä 2 tuntia viikossa luentoja ja valmistelin koulutusmateriaalia 4 päivää. Työntekijöille pidettiin säännöllisesti 2 kertaa vuodessa infotilaisuuksia.  Pidin yli 50 sisäistä laatukurssia. Henkilöstöä oli yli 500. Vähintään viidelle kurssille osallistuminen oli ”vapaaehtoinen pakko”!  

    En vieläkään ymmärrä, miten yrityksen johto tämän hyväksyi! Olin tosin toimitusjohtajan palkkaama ja hänen alaisuudessa. Käänsin yrityksen suunnan 180 astetta ja toteutin ”hullun” ajatukseen – siirsin painopisteen tarkastuksesta koulutukseen ja prosessien suorituskykyyn. 

    Koulutus yksin ei riitä, vaan on oltava toimintaa. Järjestin kaikkien tuotekehitys- ja tuotantovirheiden keräyksen ja analysoinnin julkisten suurien laatutaulujen muodossa. Tämä oli uutta Suomessa. Yleensä  yrityksissä analysoitiin vain lopputarkastusvikoja ja reklamaatioita eikä näitä myöskään esitetty julkisesti ja välittömästi tehdaslattialla!

    Minä käytännössä lopetin Kempin reklamaatioiden analysoinnin ”jälkiviisasteluna” ja keskityin ennen tarkastusta oleviin virheisiin, jotka olivat kaikkien nähtävinä saman päivänä. Virheitä oli prosessissa paljon, yli 500 000 kpl vuodessa ja tämän seurauksena reklamaatioprosentti yli 100 %. Keskeinen idea oli hävittää virheet prosessista ja sen seurauksena tuotteet paranevat ja reklamaatiot vähenevät.  Konseptin nimi on ennaltaehkäisy!

    Tuotekehitys ja tuotantovirheet oli mahdollista analysoida tilastollisesti vain SPC:llä. Toki tarvittiin myös luotettavuustekniikkaa, josta loin kurssin sekä muutoksia koneiden rakenteeseen. 

    kemppi-0-virhe.jpg

    Kuva: Laatukampanjatarroja, laatutaulu ja Kempin invertterihitsauskone 1982

     

    Resepti tepsi, virheet tuotannossa vähenivät voimakkaasti  ja sen seurauksena reklamaatiot (takuuviat) putosivat yli 95 %. Vuonna 1987 saavutettiin 0-virhetaso muuntajavalmistuksessa. Yritys pystyi hallitsemaan siirtymän konepajasta elektroniikkayritykseksi.

    Kemppi Oy voitti 1986 Laatuyhdistyksen laatupalkinnon:

    ”uraauurtavasta laatukoulutuksesta, laatutietojen järjestelmällisestä hyväksikäytöstä laatukysymysten tunnetuksi tekemisestä yleisesti ja yrityksen sisällä”. Samalla syntyi Laatutiedon ura.

    kemppi-laatupalkinto.jpg
    Kuva: Suomen LAATUPALKINTO 1986 Kemppi Oy

  3. Verkostoituminen toi mukanaan henkilösuhteet ja liiketoiminnan.

    Kolmas merkittävä seikka yrityksemme menestymisessä oli Suomen laatuyhdistys ja Metalliteollisuuden keskusliitto.

    Kaikki oikeastaan alkoi Laadun ABC-kurssilta 1982, jossa tapasin niin DI Antti Rasilon, DI Pekka Salmisen, DI Jyrki Jalaston, tekn. Heliö Liesmäen ja monia muita. Idea oli kouluttaa laatupäälliköt kouluttamaan koko yrityksen henkilöstö.

    Loimme Minä laatupäällikkö-kurssin ja monia muita kursseja osin Kempin kokemukseen pohjautuen. Tästä kurssista muotoutui myöhemmin MQ-kurssit (Master of Quality) TKK:n Lahden yksikköön. Taustalla oli TQM -filosofia ja ennaltaehkäisy, jossa laadusta on kaikki vastuussa ja Japanista saatu idea Laatupiireistä, opiskeluryhmistä, jotka opiskelivat pienryhmissä laadun tekemistä.

    Loin yhteydet keskeisiin Suomessa laatuhenkilöihin. Olin Laatuyhdistyksen hallituksessa, perustimme Laatuyhdistyksen laatukoulutuksen, yrityksen Laatuteema Oy:n, jonka hallitukseen kuuluin. Kempin ”mandaatilla” olin myös Metalliteollisuuden Keskusliiton (MET, nykyisin Teknologiateollisuus) laatuteknisen toimikunnan jäsen ja puheenjohtaja yli 10 vuotta. Vuonna 1985 olin järjestämässä vuotuisia laatupäiviä, Laatuviesti-lehteä jne. Laatuyhteisö ja sen tarpeet tulivat hyvin tutuksi.

Laatutieto Oy:n perustaminen

Kaikki edellä oleva lähes 15 vuoden historia loi pohjan Laatutiedolle. Voisiko hankkimaani laatutietoa ja käytännön kokemusta ja onnistumisiani jakaa laajemmalle?

Perustimme Laatutieto Oy:n yhdessä DI Pekka Salmisen kanssa 1986. Pekalla oli myös pitkä historia MET:n, Laatuyhdistyksen ja MecRastorin piirissä laatukonsulttina.

Yritys käynnistyi 1.10.1986. Keskityimme ensisijassa Laatuyhdistyksen kurssien vetämiseen, jotka pitkälti perustuivat Kempin aikana luomiini kursseihin. Sen lisäksi yhteytemme metalliteollisuuteen toi töitä samalla kun idea koko henkilöstön laatukoulutuksesta levisi Suomessa.

Kuulijat olivat ensisijassa työntekijöitä ja keskijohtoa. Työntekijäkoulutuksessa kolmantena kouluttajana Pekan ja minun lisäksi oli Kempiltä mukaan saamani tekn. Jaska Kauppinen.

Loimme lukuisia uusia kursseja asiakkaiden tarpeisiin. Ehkä kaikkein menestyksellisin kurssi oli ja on Taguchi-kurssit (koesuunnittelu), Jonka pohjaksi kirjoitin kaksi kirjaa: Tuotteen ja prosessin optimointi koesuunnittelulla (1989) ja Teollinen koesuunnittelu (1991).

taguchi-eek.jpg

Kuva: Genichi Taguchi ja EEK


Tutustuin Genishi Taguchiin Tukholmassa 1987 ja myöhemmin hänen poikaansa Shin Taguchiin, joka vieraili meillä luennoitsijanakin Suomessa 1990-luvulla.

Ensimmäisen Taguchi -kurssin pidin 1988 ja tämän jälkeen yli 350 kpl 5-päiväistä kurssia seuraavien 10-15 vuoden aikana – ja kurssit jatkuvat edelleen. Todellinen menestys!

Tällöin en vielä tiennyt, että Six Sigmakin tukeutui osin Taguchin ideaan koesuunnittelun käytöstä tuotteiden ja prosessien parantamisessa – off-line quality control. Koesuunnittelukurssit oli suunnattu ensisijassa insinöörikunnalle. Kaikkiaan erilaisia Laatutiedon kursseja oli yli 30 – Laatutaulu, SPC, QFD, Toleranssi, Taguchi jne.. 

Oleellista on kuitenkin huomata, että kurssit perustuvat ensisijassa laatutieteeseen – tieteellisesti todistettuun tietoon siitä, miten laatua voi tehdä tehokkaasti. Tämä oli uutta ja tuntematonta Suomessa – laatuteoria ja ennaltaehkäisy.

Koulutuksen lisäksi tein myös konsultointia tai oikeastaan olin ”coutsina” lähinnä lahtelaisissa yrityksissä ja koulutin ja sovelsin laatutekniikkaa Stala Oy:n, Salpausselän kirjapaino Oy:n ja Eimo/Foxcon Oy:ssä noin päivän kuukaudessa vuodesta 1986- lähtien 25 vuotta.

Nämä olivat testiyrityksiä, joissa toteutin ja sovelsin ensimmäisenä uutta ehkäisevää tekniikkaa. Konsepti toimi.

Tuloksena Stala Oy voitti 1990 ja 1991 Laatuyhdistyksen ja Suomen laatupalkinnon, Salpausselän Kirjapaino voitti laatupalkinnon 2000 ja Eimo Oy kasvoi n. 70 henkilön yrityksestä 1700 henkilöön. 

stala-case.jpg

 Kuva: Stalan ”tupla” Laatupalkinnot ja Taina Savolaisen ”väikkäri”

 

Stala Oy:n menestyksestä on Taina Savolainen tehnyt väitöskirjan ja Aimo Kokkola Stalan laatutaipaleesta (kuva) ”viisun”, joka julkaistiin ”Sarvijuhlassa” minun laatuprofessuriuden kunniaksi:

 stala-laatutaival.jpg

Kuva: Laatutaival-viisu (kuuntele) Stalan laatutaival 1986-         Viisun kirjoittaja ja esittäjä Aimo Kokkola


Konsultointia koulutuksen rinnalla tehtiin lukuisiin yrityksiin, mutta pääpaino oli kuitenkin laatutekniikan koulutus. Laatuteoriaan ja kokemukseen perustuva laatustrategia ja koulutus toimii ja tuottaa erinomaisia tuloksia!

 

Quality Knowhow Karjalainen Oy käynnistyy

1990-luvun lopussa laadussa tapahtui taas kerran voimakas murros. Yli 15 vuotta kestänyt TQM oli tulossa tiensä päähän. Yleinen koko henkilöstön laatutietoisuus-koulutus oli korvautumassa spesialistikoulutuksella, jossa koulutetaan erikoistuneita ongelmanratkaisijoita ja suorituskyvyn parantajia (Six Sigma Black Belt ja Green Belt).

Osin tähän vaikutti teollisuuden ja työtehtävien automatisoituminen, tietokoneiden (PC) yleistyminen ja laatusoftat sekä tietysti Six Sigma. Koulutuksen keskittäminen mahdollisti kovemman, tehokkaamman ja nopeamman tekniikan ja menetelmät. Tämä myös tarkoitti koulutuksen suuntaamista työntekijä ja operaattoritasolta päällikkö ja johtajatasolle. USA:ssa oli vuonna 1995 päädytty tutkimuksissa tähän samaan johtopäätökseen. Haluttiin TQM:ää tehokkaampi ja nopeampi menetelmä!

Vuonna 1997 päätimme jakaa Laatutieto Oy.n kahdeksi yritykseksi Laatutieto Salminen Oy:ksi ja Laatutieto Karjalainen Oy:ksi. Samalla myös kurssit ja asiakkaat jaettiin. Laatutieto Karjalainen Oy keskittyi ensisijassa teknisiin laatukursseihin (SPC, QFD, Taguchi, toleranssisuunnittelu, Six Sigma jne) ja Salmisen Pekka niihin kursseihin, joita Laatuyhdistys järjesti. Samalla myös perustettiin uusi rinnakkainen yritys Quality Knowhow Karjalainen Oy 11.8.1997, koska tarkoituksena oli voimakas verkostoituminen USA:han.

Keskitimme koulutuksen, kirjojen ja softien myynnin tähän uuteen yritykseen. Yrityksen toimitusjohtajaksi tuli YAMK Tanja Karjalainen, joka nykyisin toimii myös Amerikan laatuyhdistyksen (ASQ) Suomen maajohtajana (Country counselor).

Tämä yritysjärjestely mahdollisti minulle myös toimimisen TKK:n laatuprofessorina Lahden toimipisteessä vuosina 1998 - 2000. Professorina toimiminen ja oman yrityksen vetäminen oli kuitenkin vaativaa sivutoimiluvallakin ja näin luovuin virasta ja keskityin QKK:n samalla kun laajensimme henkilöstöä. Jaska Kauppinen, Sauli Ylöstalo, KTM Olavi Kokkonen, DI Antti Piirainen, Mirka Ertoila, Jouni Väisänen, tri Jarno Kankaanranta ja KTM Matti Pesonen liittyivät vuosien varrella joukkoomme antaen merkittävän panoksen yrityksen kehitykseen pitkäaikaisella yhteistyöllä. Tänä päivänä kehitämme yritystä ja toimintaa yhdessä DI Antti Piiraisen, KTM Matti Pesosen sekä toimistossa olevan tradenomi Mirka Ertoilan kanssa.

Uusi yritys mahdollisti uudelleen suuntauksen ja keskittymisen yhä voimakkaammin tieteelliseen, kovaan laatutekniikkaan, joka vuonna 1997 näytti olevan tulevaisuuden suunta. Saimme myös Minitabin edustuksen ja uusia kursseja olivat Six Sigma Black Belt ja Green Belt kurssit ja Lean-kurssit, Minitab ja data-analyysi kurssit, jotka käynnistyivät vaiheittain 1998 -lähtien.

Six Sigman pohjaksi kirjoitin Tanjan kanssa Six Sigma -kirjan, joka julkaistiin 2000. Kirjasta on otettu lukuisia painoksia. Uusi päivitetty Lean Six Sigma kirja on työn alla ja julkaistaan 2018. Antti Piirainen valmisteli DI:työnsä pohjalta vaihtelua käsittelevän kirjan Vaihtelu, jolla on pohjustettu Tehdasfysiikan, Factory Physics, kursseja (Leanin teoriapohja), jonka näemme uutena tulevaisuuden suuntana, jolla aikaa – läpimenoaika – voidaan parantaa ja hallita.

Julkisten kurssien pitopaikaksi valikoitui jo vuonna 2000 silloin juuri valmistunut kuuluisa Lahden Sibeliustalo, joka osoittautui mainioksi tilaksi. 1-2 päivän kursseista siirryttiin pitkiin 10-20 päivää kestäviin kursseihin, joita alettiin enenevässä määrin järjestämään myös julkisina kursseina.

Laajensimme myös voimakkaasti laatukirjojen myyntiä ja kehitimme laatukirjojen, softien ja demo-välineiden kauppaa www.qk-karjalainen.fi, www.laatutieto.fi  ja www.sixsigma.fi sivustojen kautta. Nettikaupan laatukirjojen määrä kasvoi yli 350 nimikkeeseen. Idea on kerätä kaikki merkittävimmät laatukirjat kaikkien saataville nopealla 1-3 pv. toimitusajalla. Omassa käsikirjastossamme on n. 2000 nimikettä.

Laatukirjojen lisäksi laajensimme ns. laatuartikkelien lähettämisiä. Pyrimme näissä kertomaan laadusta ja laatutekniikasta, uusista laatuvirtauksista ja niiden soveltamisesta. Artikkelin lopussa on yleensä lähteet, joihin artikkeli perustuu. Näin artikkelit tarjoavat pohjaa opinnäytetöille ja niitä käytetäänkin runsaasti hyödyksi. Hienoa.

Samalla kun suuntasimme toimintaamme tieteelliseen (so. todistettuun) laadun parantamiseen, yhä useammin luentopyyntöjä tuli eri yliopistoista ja ammattikorkeakouluista – Oulu, Lappeenranta, Vaasa, Helsinki, Turku, Kotka jne. Laadun kiinnostus opinnäytetöissä myös kasvoi. Arviolta lähes kymmenkuntaan väitöskirjaan ja 20-30 insinööri ja DI-työhön on yrityksellämme ollut stimuloiva vaikutus ja tietysti sadoittain onnistuneita Black Belt, Green Belt, DoE ja Taguchi-töitä. Tälläkin hetkellä muutamia insinööritöitä on meneillään.

Quality Knowhow Karjalainen Oy:n perustaminen Tanjan näkövinkkelistä (tj. Tanja Karjalainen)

Quality Knowhow Karjalainen Oy perustettiin kesällä 1997. Perustamiskokous pidettiin mökillä auringon paisteessa heinäkuussa 1997. Yritys on rekisteröity kaupparekisteriin 11.8.1997. Tarkalleen 20 vuotta sitten minusta tuli toimitusjohtaja.

Aika hurja ajatella, että yli 20-vuotta sitten tekemäni liiketoimintasuunnitelma, SWOT, tiedon haku OmaYritys messuilla sekä kaikki yrityksen perustamiseen liittyvät toimet ovat johtaneet näin pitkään uraan tällä laadun saralla. 

TEK1997_hesarijuttu.jpg

KUVA: Siinä se oli 16.4.1997 Hesarissa julkaistuna, että minusta tulee yrittäjä. =)

 

Alun alkaen yrityksen perustaminen lähti siitä, että Eero ja Salmisen Pekka jakoivat Laatutieto Oy:n ja Eerosta oli tulossa laatuprofessori Lahteen. 

Minulle kaksikymppiselle tytölle iskä sitten kerran ohi mennen mainitsi, että mitäs jos ”perustaisit” yrityksen, joka olisi kokonaan meidän perheen omassa omistuksessa. Ihmettelin vähän aluksi, olinhan vasta kaksikymppinen kakara mutta innostuin sitten kovastikin ajatuksesta. Opiskelinhan paraillaan Lahden ammattikorkeakoulussa tradenomiksi ja vielä yrittäjyyteen, johtajuuteen ja markkinointiviestintään painottuvalla linjalla. Ilokseni tai silloin ehkä jopa kauhukseni iskä totesi, että saat sitten hoitaa koko perustamisen itse, käydä pankissa, hoitaa paperihommat jne. Ja viimeisen päälle tietysti iskä kaiken vaati. Ei mitään sinnepäin.

Siinä sitten analysoin SWOT:lla mahdollisuuksia ja uhkia, kirjoitin liiketoimintasuunnitelmaa, mietin liikeideaa, laskin taloussuunnitelmia, mietin tavoitteita ja strategiaa sekä markkinatilannetta, tein markkinointisuunnitelmaa, pohdin kilpailija-analyysiä, kartoitin riskejä, jne. Mielenkiintoista lukea niitä nyt, kun tätä artikkelia varten ne esiin kaivoin. Tunnollisesti ja tarkkaan kaikki näyttää olevan kirjattuna.

Muistelinkin, että olihan siinä hommaa, kun kaikki piti ”oikein” tehdä. Osa näistä taisi kyllä mennä koulusuorituksiksikin ja taisipa joku olla yhteistyössä luokkakaverin kanssa tarkkaan mietitty pruju. Liiketoimintasuunnitelmaan toimialaksi kirjasin: ”Yrityksen toimialana on symbolis-analyyttisten palvelujen ja tuotteiden kehittäminen, myynti ja jakelu.” Olihan isä tietysti kokoajan taustalla tukena ja keskustelukumppanina mutta siinäpä sitä oppi, kun itse sai kaiken hoitaa. 

Vaikka vasta nuori likka olinkin, tiesin jo alasta jonkin verran entuudestaan. Olin käynyt iskän mukana ASQ:n laatukonferenssissa ja Demingin "The New Economics" oli jo luettuna sekä joitakin muita teoksia. 

Iskän koulutusaineistoja olin kirjoittanut puhtaaksi jo monia monia vuosia. Siihen aikaan Eeron koulutusmateriaalin raakaversio syntyi kesällä mökillä tai marraskuussa etelässä ruutuvihkoon, josta ne sitten piti tietysti kirjoittaa koneella puhtaaksi. Taisin saada markan / sivu. Pientä taskurahaa teinitytölle ja samalla ”aivopesua” tuhtien teoriapläjäysten avulla. Sitäkö se oli, vaikea sanoa.

Ensimmäiset Taguchi -kokeetkin tein pikkulikkana iskän kanssa - sain toimia paperiliidokin toisena lennättäjänä. Eero taisi tehdä koulutusmatskua Taguchi -kurssia varten joskus 1980-luvun lopulla. Olin ehkä reilu kymmenvuotias.

Laatutieto Oy:ssä olin ollut kahtena edellisenä kesänä kesätöissä, ammattikorkeakouluaikaan työharjoitteluissa ja Laatutiedon mukana olin Suomen ensimmäisillä laatumessuilla Lahdessa, olisikohan vuosi ollut 1995 tai 1996. Kävin lukion jälkeen myös usein Laatutiedon järjestämillä Pekan ja Eeron julkisilla kursseilla toimien siellä avustajana ja imien tietysti uutta tietoa. Eli ala kiinnosti kovasti omien opiskelujen ohella ja jotain pientä tietoakin oli jo pohjalla ennen QKK:n perustamista. 

QKK käynnistyi täydellä tohinalla heti syksyllä 1997. Kauppisen Jaska aloitti meillä kouluttajana ja ensimmäisenä markkinointitoimena olikin QualiFinn laatumessut Lahdessa. Siihen aikaan erittäin suositut ja mielenkiintoiset messut, jonka idean iskä toi USA:sta. Laatutaulut olivat kova sana ja Jaskalle saatiin heti paljon töitä. Olihan Jaska toki ollut jo Laatutiedossakin töissä, joten tuttu kaveri alalla. Oli helppo käynnistää toiminta. 

QKK1997_messut2.jpg

Kuva: QualiFinn 1997 messut Lahdessa, elokuu 1997. 

 

Keväällä 1998 lähdettiin tyypilliseen tapaan ASQ:n laatukonfenressiin. Siellä olikin jo Six Sigma erittäin näyttävästi esillä. Siitä sitten alettiin kehittämään QKK:n Six Sigma -kursseja. Ensin 1-2 päivän tietoiskutyyppisiä ja sittemmin kehitettiin ja käynnistettiin laaja Six Sigma Black Belt –koulutus, joka starttasi 1999.

QKK:n alkuvuodet menivätkin Six Sigma -koulutuksen tuotekehityksessä hyvin tiiviisti. Suomenkielinen Six Sigma -kirjakin saatiin aikaan 2000 -luvun alkupuolella.  

Kävin koulua samalla ja valmistuin 1999 tradenomiksi. Opinnäytetyöni käsitteli ”Laatujohtamisoppien soveltamista PK-yritykseen” joka sittemmin julkaistiin myös kirjana. 

Työn ohessa olen jatkuvasti halunnut ja onneksi voinutkin opiskella: laatutekniikkaa jenkeistä, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ja viimeisimpänä kävin ammatillisen opettajakorkeakoulun. Laadun alueella olen saanut kehittyä ja kehittää paljon.

MEK1,5v.jpg

On syntynyt hyvät kansalliset ja kansainväliset laatuyhteydet, on tullut koluttua jenkkejä vuosittaisissa ASQ konferensseissa, käyty Euroopan laatukonferensseissa, oltu perustamassa ASQ:n Euroopan maajohtajien yhteyksiä, josta seurauksena tänä syksynä ensimmäinen ASQ konferenssi Euroopassa (6.-7.11.2017, Berliinissä). Tätä alettiin suunnittelemaan lokakuussa 2014 Ateenassa, oikein antoisa tapaaminen. Ja tietysti olen saanut jatkuvasti oppia uutta ja tuottaa koulutuksia sekä kouluttaa itse.

Paljon on mahtunut 20-vuoteen. Joskus naureskelinkin, että paras ystäväni sai samana vuonna ensimmäisen lapsensa, kun minä perustin QKK:n. QKK:n tultua täysi-ikäiseksi raaskin hiukan irtautua ja olenkin nyt pitänyt pari vuotta hiljaiseloa erilaisista tilaisuuksista ja kasvatellut pientä viereisessä kuvassa näkyvää tyttölasta, joka syntyi marraskuussa 2015.  

Yhteenveto

Laatutieto Oy:n ja Quality Knowhow Karjalainen Oy:n aikana (31 vuotta) olemme kouluttaneet arviolta noin 30 000 - 40 000 henkilöä ja  90 000  – 120 000 henkilötyöpäivää.

Kehitystyö jatkuu uusien laatukurssien ja kirjojen parissa. Seuraamme aktiivisesti kansainvälistä laatukenttää ja siinä tehtävää tutkimus ja kehitystyötä. 

Eero E. Karjalainen ja Tanja Karjalainen

eero@qk-karjalainen.fi

tanja@qk-karjalainen.fi

Kommentoi

(Sähköpostiosoitettasi ei julkisteta.)
Syötä kuvassa näkyvät kirjaimet ja numerot.
Captcha Code

Klikkaa kuvaa nähdäksesi uuden koodin.

    Tagipilvi

    BOKOhnodatan käsittelyhukan muodottiedonkerääminenVSMryhmätyöskentelyJohtaminentilastoqfdLean Six Sigma Black BeltBig DataOpettaminenLean HandbookLeanparannusmalliTOChävikkifunktiokalanruotoVOCkoesuunnitteluohjaussuunnitelma5W2H DOElaatutaulutSigmaoeeLaatutyökalutShewhartANOVAmittaussysteemilaatutyökalutTPSarvovirtaMinitab 18Balanced Scorecardt-testistandardointimonimuuttujakoemalliMarkkinointiMinitabBlack BeltparannustäystekijäkoelaatuHall of FameMonte CarlotehokkuusreunaControl PlanpäämäärämalliKingmanin yhtälöFeigenbaumWheelerpaloautopelivaihteluSPCstabiilitoiminnan lainalaisuudetIATF 16949Taguchiacceptance samplingCombanion by Minitablainalaisuudetkustannussäästöt5SsuorituskykymittaritDeminghistogrammiLean Six SigmaturvallisuusFMEAlaadunhallintaKataarvovirtakuvausHarry8DasiakasLaatujärjestelmäValue Stream Mappingtehollinen aikasekoitekoeparantaminenluotettava mittausASQläpimenoaikaoperaatiotutkimusTPMneukkarikoeerityissyyTuottavuushyväksymisnäytteenottomittausprosessivalvontaDMAICLaatukonferenssiparannustoimintaPDCAregressioanalyysiprosessikuvausideointiasiakastyytyväisyysL8-matriisiriskiCTQjärjestäminenOFATparannustoiminnan kehittyminendatan laaturyhmittelykaavioprosessi0-virhetoleranssiDFSSROIdatan käsittelylaadunparannusmielenmallitinnovaatiojidokaongelmanratkaisuPDSA-ympyräFactory PhysicsMSAToyotaMarkkinointiprosessiDSDlaatu ratkaiseeDemonstraatiotLean-talodatan keräysLittlen lakimenetelmätsatunnainen vaihtelusitoutuminenkorrelaatiotehdasfysiikkaarvovirta-analyysiCrosbymuutosPDSAmixturesatunnaissyytyökalutpuhdistaminenriskinkartoitusSix SigmagurutLean-visioISO 9000jaksoaikaCDAKaikakujohtamisjärjestelmäparannuksen johtaminenhypoteesitestiOpetusmenetelmätBody of Knowledgedata-analyysiEDAlaadunohjausIATFhypoteesitestausparannusmenetelmäCTPJatkuva parantaminenohjausKingmanlaatu SuomessauutiskirjeDesign for Six SigmaDesign of ExperimentsIshikawakausaliteettidatakvantitatiiviset menetelmätdatan luokittelulaadunkehittäjäennustaminenmuutoksen tuskaTätä on LeanohjauskorttiDMADVISO 9001aivoriihimittaaminenGagelajittelutilastollinen päätöksentekokuvaaminenJurandatan käsittelyParetoAsiakastarvemittavirheHukkajitSPC-korttiShingomonimuuttujatestiasiakastyytyväisyyssyy-seurauskaaviosysteemivaihtelun vaikutusISO 9001:2015tilastomatematiikkatoiminnan laitvuodiagramminollavirhe

    Arkisto