IATF 16949 -standardin merkitys autoteollisuudessa ja sen ulkopuolella

Julkaistu 22.03.2017    Kirjoittanut Matti Pesonen  Tilaa RSS


Mistä on kyse IATF 16949:2016 -standardissa? Kyseessä on läntisen autoteollisuuden laadunhallintajärjestelmien vaatimukset määrittävän ISO/TS 16949:2009 -standardin korvaaja. Vaikka kyseessä on autoteollisuuden standardi, voidaan sen vaatimuksia soveltaa toiminnan kehittämisessä autoteollisuuden ulkopuolella, sillä standardista saa käytännönläheistä apua laadun suunnitteluun, ohjaukseen ja parannukseen.

Siirtymäaika.jpg
Kuva 1. Siirtymäaika ISO/TS 16949:2009 -standardista IATF 16949:2016 -standardiin loppuu syyskuussa 2018, jolloin ISO/TS -sertifikaatit vanhenevat lopullisesti.

IATF 16949 -standardissa määritellään mitä standardia soveltavat autonvalmistajat vaativat alihankkijoidensa ja toimittajiensa laadunhallintajärjestelmiltä. Standardi on ISO 9001:2015 -laadunhallintajärjestelmän vaatimuksia täydentävä ja täsmentävä standardi, joka seuraa ISO standardien uutta ISO Annex SL -rakennetta, sekä uuden ISO 9001 -standardin näkökulmia, huomioiden mm. riskiperusteisen ajattelutavan. Autoteollisuuden ulkopuolisille soveltajille standardi antaa hyvät suuntaviivat oman johtamisjärjestelmän kehittämiselle.

Mihin tarvitaan täydentävää standardia?

Jotta ISO 9001 -standardia voidaan soveltaa erilaisilla toimialoilla ja erilaisissa organisaatioissa, standardissa ei oteta kantaa siihen, miten laadunhallintajärjestelmä pitäisi käytännössä toteuttaa tai mitä menetelmiä tai työkaluja tulisi käyttää. Tarkoituksena on vain toimittaa sovellettavissa oleva viitekehys, joka antaa ylätason reunaehdot järjestelmän vaatimuksille. Tästä seuraa, että vaatimusten ja toteuttamisen välille jää työkalujen ja menetelmien kokoinen aukko.

IATF_kuva.jpg
Kuva 2. IATF 16949 täydentää ISO 9001 -standardia määrittämällä käytettävät työkalut asiakasvaatimusten mukaiselle laadunhallintajärjestelmälle.

Nämä vaatimukset ja menetelmät voitaisiin tietenkin määrittää tilaajan ja toimittajan välisillä sopimusehdoilla, mutta on kaikille osapuolille yksinkertaisempaa, jos voidaan viitata toimialan yhteiseen standardiin. Juuri erilaisten vaatimusten ja sertifiointien yhdenmukaistaminen on ollut autoteollisuuden täydentävien standardien päämäärä. IATF 16949 -standardi täsmentää mitä menetelmiä ja työkaluja pitää sisällyttää laadunhallintajärjestelmään autojen ja autonosien valmistuksessa ja suunnittelussa.

Standardi siis kertoo millä keinoin laadunhallintajärjestelmä pitää toteuttaa, jotta se on asiakasvaatimusten mukainen. Näitä samoja menetelmiä voidaan käyttää myös muualla. Ei ole minkäänlaista syytä keksiä pyörää uudestaan, jos voidaan oppia parhailta soveltajilta. Kaikki standardissa esitetyt menetelmät ja työkalut ovat täysin käyttökelpoisia myös autoteollisuuden osavalmistuksen ja kokoonpanon ulkopuolella ja organisaatiot, jotka pystyvät omaksumaan näitä menetelmiä johtamisjärjestelmäänsä ovat todennäköisesti vahvoilla kilpailijoihinsa nähden.

Katso myös yhteenveto IATF 16949 -standardista maaliskuun kuukauden videolta: https://www.youtube.com/watch?v=u708Vx6zKF8

 

Matti_pieni.jpg
Matti Pesonen

Kommentoi

(Sähköpostiosoitettasi ei julkisteta.)
Syötä kuvassa näkyvät kirjaimet ja numerot.
Captcha Code

Klikkaa kuvaa nähdäksesi uuden koodin.

    Tagipilvi

    Black BeltVSMstabiilimittaaminentehokkuusreunalaadunohjausjaksoaikaEDAKaikakulaadunparannusmuutosLittlen lakiFeigenbaumlainalaisuudetmuutoksen tuskaHarryCrosbylaadunkehittäjäriskinkartoitusaivoriihiControl Planpäämäärämallidata-analyysiluotettava mittaustoiminnan lainalaisuudetJuranmonimuuttujakoeDemingparannusmenetelmäparannustoiminnan kehittyminenHall of FamearvovirtaParetokuvaaminenparannushukan muodotMonte CarloTPMtilastoarvovirtakuvausLaatukonferenssidatan käsittelyoeeLean Six Sigma Black BeltlaadunhallintahypoteesitestiCombanion by MinitabvalvontaToyotaDesign of ExperimentsWheelerdatan keräysmonimuuttujatestiMinitabTaguchiqfdprosessikuvausdatan käsittelyFactory PhysicslaatuANOVAinnovaationollavirhesuorituskykymittaritparannustoimintakausaliteettiHukkatoleranssiLeanASQdatan käsittelyhypoteesitestausasiakastyytyväisyysROIBOKstandardointipaloautopelisatunnainen vaihteluLaatutyökalutDMAICjärjestäminenoperaatiotutkimustiedonkerääminentäystekijäkoeShewhartmittavirheasiakasparannuksen johtaminenIATF 16949kustannussäästöt8DPDCAkorrelaatiopuhdistaminenvaihtelusyy-seurauskaaviolaatutaulut5W2H riskitilastomatematiikkatehollinen aikaValue Stream MappingongelmanratkaisuohjaussuunnitelmaDemonstraatioterityissyyDSDhistogrammiBig DataSPCCTPOpetusmenetelmätMarkkinointiGagemalliL8-matriisiarvovirta-analyysiDesign for Six SigmaMarkkinointiprosessiAsiakastarvePDSA-ympyräohjausLean-visioVOCISO 9001:2015datan luokitteluMSAmielenmallitideointiturvallisuusneukkarikoeSix SigmaLaatujärjestelmä0-virhetyökalut5SPDSABalanced ScorecardLean-talolajitteluCDALean Six Sigmadatasatunnaissyytehdasfysiikkaohjauskorttilaatu SuomessaennustaminenTätä on LeanCTQKataregressioanalyysiBody of KnowledgeTOCDMADVläpimenoaikaryhmittelykaaviovaihtelun vaikutusacceptance samplingjitISO 9001Kingmanin yhtälöLean HandbookprosessiSigmamittausprosessilaatu ratkaiseeIATFDFSSmittaussysteemiSPC-korttilaatutyökalutTuottavuuskalanruotoShingot-testiMinitab 18gurutsekoitekoehävikkifunktioOpettaminenjohtamisjärjestelmäasiakastyytyväisyyskoesuunnittelumenetelmättilastollinen päätöksentekoryhmätyöskentelyhyväksymisnäytteenottosysteemiISO 9000kvantitatiiviset menetelmätmixtureparannusmalliKingmanTPSDOEJatkuva parantaminenFMEAJohtaminenparantaminenjidokasitoutuminenIshikawaOFATdatan laatuuutiskirjevuodiagrammiOhno

    Arkisto