Jokainen parannus vaatii muutoksen, mutta vain harvat muutokset johtavat parannukseen

Julkaistu 05.01.2012    Kirjoittanut Eero E. Karjalainen  Tilaa RSS

Teemme joka päivä muutoksia tai vaihdoksia –  korjaamme ja vaihdamme erilaisia asioita. Korjaamme rikkinäisen lampun, vaihdamme syksyisin ja keväisin autonrenkaat, reklamoimme, valitamme ja vaadimme muutoksia ja parannuksia. Nämä kaikki ja monet muut ovat muutoksia, mutta ne eivät ole parannuksia. Näillä vain palautetaan virheellinen tila entiselleen. Näin myös sairastuessamme. Oikea lääkäri ja lääke palauttaa tilamme ennalleen, ei paranna.

Parannus (Improvement)

Parannus (improvement) on jotakin syvempää. Parannus muuttaa nykyisen hyvän ja stabiilin tilan paremmaksi. Tätäkin yritämme useasti, mutta epäonnistumme. Tutkimusten mukaan alle 5 % parannusyrityksistä johtaa todelliseen parannukseen. Kuinka voimme parantaa onnistumistamme? 

parannusmalli.jpg

Lean ja Six Sigma ovat parannusmenetelmiä. Jos niitä käytetään oikein, parannuksen onnistumisen todennäköisyyttä voidaan merkittävästi lisätä. Molemmat menetelmät ovat hyvin läheistä sukua toisilleen. Yhteistä niille on, että yritetään vastata kolmeen keskeiseen kysymykseen – Mitä yritämme saada aikaiseksi? Kuinka tiedämme, että tekemämme muutos on parannus? Mitä muutoksia on tehtävä, jotta tulos olisi parannus?

Niin Leanin, Six Sigman kuin myös ISO 9000:n taustalla on muutoksen kokeilu/testaus Demingin ympyrällä. Alkujaan tämän pragmaattiseen filosofiaan liittyvän tekniikan esitti Walter A. Shewhart 1931. Testauksen ja kokeen (DoE) osuus on enemmän korostunut Six Sigmassa kuin Leanissa.  Lean -caseista harvoin löytää erillistä testausta – toimiiko 5S, kanban, SMED yrityksessämme ennen soveltamista? Onkohan caset valikoituneet onnistuneista? Six Sigma on kasvanut testauksen (DoE) ympärille. Kaikki käyttöönotettavat muutokset on testattava ja todistettava parannukseksi! Six Sigma -caset ovat DoE-caseja!

Lean


leanroadmap2puoltapieni.jpgLeanissa muutos kohdistuu aktiviteettien väliseen tilaan, jota kutsutaan hukaksi (waste). Kaikki aktiviteetit, jotka eivät lisää arvoa, ovat hukkaa. Hukkaa vähentämällä prosessin virtaus tasaantuu,  paranee ja kustannukset alenevat. Hukan poistaminen on yhtä kuin muutos – jos valitsee oikean hukan, joka vaikuttaa yrityksen kokonaistulokseen, on kyseessä parannus. Valinnan ja testauksen helpottamiseksi on luotu erilaisia Lean -työkaluja kuten arvovirtakuvaus ja Lean Roadmap. 

 

 

Six Sigma


qkk6sroadmap.jpgSix Sigmassa päähuomio on ensisijassa prosessissa ja aktiviteetissa ja sen vaihtelussa, siis laadussa. Vaihtelua pienentämällä prosessin suorituskyky, laatu ja virtaus paranevat. Vaihtelu on seurausta syytekijöistä (juurisyyt, root causes) – jos pystyy valitsemaan oikeat tekijät, parametrit ja tekemään niihin muutoksen tai estämään niiden muuttumista, on kyseessä parannus. Six Sigma laajennettiin 2000-luvun alussa käsittämään myös hukan eri muodot (hukka = parametri). Itse asiassa ensimmäinen raportoitu Six Sigma -projekti oli 1980-luvulla Lean -projekti, jossa DoE:n avulla pystyttiin lyhentämään CMOS -piirien läpimenoaikaa. (Eric Maas, McNair: Applying Design for Six Sigma to Software and Hardware Systems, 2010). 

Avainkysymys niin Leanissa kuin Six Sigmassa on testaus/koe (Demingin ympyrä, hypoteesitestaus, Doe, Taguchi - monta nimeä samalle asialle). Muutoksen mahdollisuuksia niin Leanissa kuin Six Sigmassa on äärettömän paljon. Kuinka löytää juuri se hukka, tekijä, faktori, parametri, jonka muuttaminen johtaa parannukseen. Jos muuttaa väärää tekijää, voi muutos johtaa tilanteen huononemiseen (näin käy hyvin usein). 

eerooikee2.jpg
DI Eero E. Karjalainen

Kommentoi

(Sähköpostiosoitettasi ei julkisteta.)
Syötä kuvassa näkyvät kirjaimet ja numerot.
Captcha Code

Klikkaa kuvaa nähdäksesi uuden koodin.

    Tagipilvi

    satunnaissyyLean-taloSPCmittavirheShewhartasiakastyytyväisyysLeanShingojidokaBody of KnowledgeASQparannusmalliISO 9001Control PlanCTPuutiskirjemielenmallitmuutos8Dmuutoksen tuskaIshikawaJuranDFSSISO 9001:2015luotettava mittausLaatujärjestelmäL8-matriisiMinitabdataLaatukonferenssiOFATOhnoaivoriihihukan muodotVOCtilastollinen päätöksentekohistogrammiregressioanalyysiDesign of Experimentsriskinkartoitusneukkarikoeturvallisuusarvovirta-analyysilaadunparannusHall of FamehyväksymisnäytteenottoMinitab 18lainalaisuudettyökalutdatan käsittelyBalanced ScorecardohjausLittlen lakiparannustoimintaCDATPMkuvaaminensysteemiHukkanollavirhejaksoaikaparannustoiminnan kehittyminenIATF 16949puhdistaminenasiakasAsiakastarveFactory PhysicsFMEATPSparannuksen johtaminenCombanion by MinitabSigmaPDCAFeigenbaumasiakastyytyväisyysDSDDemonstraatiotROIerityissyyennustaminenjithypoteesitestilaadunkehittäjäryhmittelykaaviomittaaminenoperaatiotutkimusPDSA-ympyrädata-analyysikustannussäästötvaihtelustandardointimittaussysteemiLean HandbookTOCparantaminenTätä on Leaninnovaatiodatan laatuvaihtelun vaikutusohjauskorttiarvovirtakuvausmonimuuttujakoeISO 9000läpimenoaikaparannusmenetelmäMonte Carlokoesuunnitteluacceptance samplingCrosbyparannus5ShävikkifunktioprosessioeepaloautopeliWheelerDesign for Six SigmaBOKtoiminnan lainalaisuudetprosessikuvausMarkkinointiprosessiSix SigmaBig Datagurutarvovirtadatan luokitteluLean Six SigmaTaguchimixturekvantitatiiviset menetelmätIATFlaatu SuomessaKingmanin yhtälölaatutaulutjohtamisjärjestelmätäystekijäkoesuorituskykymittaritVSMlaatudatan käsittelytehokkuusreunalaatu ratkaiseelaadunohjausKaikaku0-virhekorrelaatiomittausprosessiLaatutyökalutMarkkinointiTuottavuustilastomatematiikkasitoutuminendatan keräysOpetusmenetelmätToyotatiedonkerääminenMSAtehdasfysiikkalajitteluohjaussuunnitelmat-testiqfdsatunnainen vaihteluhypoteesitestaustoleranssikalanruotovuodiagrammiDMAICLean-visioSPC-korttidatan käsittelymonimuuttujatestiOpettaminentehollinen aikaDOEDeming5W2H päämäärämalliPDSAriskiKataCTQGagesyy-seurauskaavioDMADVlaadunhallintaongelmanratkaisuideointistabiiliJatkuva parantaminenValue Stream MappingParetotilastomalliKingmanlaatutyökalutBlack BeltkausaliteettivalvontamenetelmätsekoitekoeHarryJohtaminenryhmätyöskentelyEDAANOVALean Six Sigma Black Beltjärjestäminen

    Arkisto