Laatu puhuttaa Suomessa

Julkaistu 12.09.2013    Kirjoittanut Antti Piirainen  Tilaa RSS

 

Kauppalehti aloitti vuoden mittaisen Laatu Ratkaisee artikkelisarjan Kauppalehdessä 8.11.2013. Tämä sarja ja muut kirjoitukset Kauppalehdessä (13.8.2013) ja Kalevan pääkirjoitus (1.9.2013) nostavat esiin Suomalaista laatutasoa. Kirjoitukset pohjautuvat Amerikan laatuyhdistyksen (ASQ –American Society for Quality) tekemään tutkimukseen laatutasoista eri maissa. Tutkimuksessa selvitettiin laadun roolia ja tasoa yrityksissä 22 maassa ja noin 2000 eri yrityksissä eri toimialoilla. Suomesta yrityksiä mukana oli 151.

Tulokset olivat Suomen osalta huonot. Tämä on kirvoittanut keskustelua, jossa tuottavuus ja laatu on asetettu vastakkain. Internet ­?keskusteluissa ja kirjoituksissa vaaditaan laatua tuottavuuden kustannuksella. Tosiasia on, että laatutasoa tulee pystyä parantamaan ja samalla tuottavuutta kasvattamaan. Tässä kirjoituksessa pohditaan mitä laatu on ja kuinka laaduttomuus johtaa tuottamattomuuteen.

ASQ:n tutkimuksessa selvitettiin laadun strategista merkitystä, laatujohtamisen roolia, laadun mittaamista, laatutyökalujen käyttöä sekä laatukoulutusten määrää ja laatuosaamista eli kompetenssia.

Tosiseikka on, että Suomi oli häntäpäässä kaikissa tutkimuksen osa-alueilla. Tutkimuksessa ei jaettu yksittäistä kokonaisarvosanaa, mutta Suomi oli viimeisenä tai aina kolmen huonoimman joukossa. Ohi menivät niin Kiina kuin moni muu maa, joita suomalaiset usein väheksyvät. Tulos pitäisi kääntää positiiviseksi, eikä lytätä lyttyyn. On hienoa, että laadusta keskustellaan valtakunnan luetuimmissa lehdissä ja se herättää keskustelua. Pitäisikö asialle tehdä jotain?

 

kalevakirjoitus.jpg

Kuva 1. Kalevan pääkirjoitus. Klikkaamalla kuvaan, pääset lukemaan kirjoituksen.

 

kaupalehti.jpg

Kuva 2. Kauppalehden kirjoitus. Kuvaa klikkaamalla pääset lukemaan kirjoituksen.

Yksi tapa olisi nostaa laatuammattilaisten osaamista, tietotaitoa laadusta. Johto voisi verrata oman organisaation laatuihmisten osaamista ASQ:n luomiin ja valvomiin osaamis-/opetussuunnitelmiin. Organisaatiossa olevat ammattilaiset ovat merkittävässä roolissa ajettaessa laatuajattelua organisaatiossa eteenpäin. Pahimmillaan laatuorganisaatio keskittyy ohjeiden luomiseen, reklamaatioiden käsittelyyn ja tarkastamiseen. Alla on linkit laatupäällikön ja laatuinsinöörin osaamisvaatimukset (Body of Knowledge).

Laatuinsinöörin Body of Knowledge

Laatupäällikön Body of Knowledge

 

Mitä laatu tarkoittaa?

Olen seurannut noin kuukauden aiheen tiimoilta käytävää keskustelua lehdissä, Internetin keskustelupalstoilla ja radiossa sekä televisiossa. Yhteistä keskustelulle on, että laadusta keskustellaan tunteella sekä laadun kaksi peruskäsitettä menevät sekaisin. Mitä laatu on? Laadulla on määritelmä. Laatu tulee määrällistää, eikä ainakaan ammattilaisten osalta puhua subjektiivisesta kvalitatiivisesta laadusta. On erotettava kaksi asiaa, millainen jokin ominaisuus on (ominaispiirre, tavoite eli suunnitelma) ja kuinka hyvin tämä suunniteltu tavoite täytetään (yhdenmukaisuus, suorituskyky eli toteuma).

Laadun määritelmän kaksi elementtiä:

  1. Ominaispiirre (laji, grade) tarkoittaa suunniteltua tavoitetta. Tavoitteessa asiakas on tyytyväinen ja yritys tekee tässä tilassa kannattavaa liiketoimintaa. Tavoite kuvaa tarvetta, joka mahdollistaa kysynnän. Tämän lisäksi tavoitteen ympärille määritellään rajat eli speksit/ toleranssit. Eli Whitney kehitti 1800 -luvun taitteessa toleranssit vaihtelun hallitsemiseksi. Näiden rajojen (alueen) sisällä ominaispiirteen funktio toteutuu. Toisen rajan ulkopuolella asiakas on tyytymätön ja toisen rajan ulkopuolella tuottaja on tyytymätön.

     

    ominaispiirre2.jpg

    Kuva 3. Laadun suunnittelu.

     

  2. Yhdenmukaisuus kuvaa, kuinka hyvin suunniteltu tavoite saavutetaan sallitussa rajoissa. Jos tavoitetta ei saavuteta, laadun tekemisessä epäonnistutaan keskimäärin. Jos taas tavoite saavutetaan mutta havaitaan liian paljon vaihtelua (liian suuria poikkeamia), tuotanto- tai palveluprosessi ei toimi yhdenmukaisesti.

     

    yhdenmukaisuustoteutuma2.jpg

    Kuva 4. Suunnitellun laadun toteutus. Vaihtelu (teko) vs. vaatimukset. 

 

Vaikka tuotteet on valmistettu yhdenmukaisesti, mutta tuote ei toimi tai se ei myy, on epäonnistuttu laadun suunnittelussa. Jos taas tuote toimii ja myy, mutta syntyy paljon vikoja valmistuksen aikana ja/tai tulee asiakasvalituksia, valmistuksen laatu on huonoa. Professori Montgomery määrittelee laadun vuonna 2013 kirjassaan seuraavasti: Laatu on käänteisesti verrannollinen vaihteluun (Quality is inversely proportional to variability). Laaduttomuus on keskiarvopoikkeama markkinoiden tarpeesta (kuva 5) tai se on valmistusprosessin tuottamaa poikkeamaa (kuva 6).

ominaispiirremarkkinaosuus2.jpg

Kuva 5. Ominaispiirretavoite vs. markkinaosuus.

 

Edellä esitetyn jälkeen laadun määrällistäminen on yksinkertaista. Laatua mitattaan objektiivisilla menetelmillä, suorituskykyindekseillä (Cp/Cpk) tai vastaavilla formaaleilla mittareilla (ppm, sigma-taso). Suorituskyky (Capability) kuvaa, kuinka hyvin suunniteltu asiakastarve voidaan täyttää. Laadusta on tämän jälkeen helppo kommunikoida. Jos Cpk arvo on reilusti yli 1, tarkoittaa se korkeaa laatua. Jos taas Cpk arvo on yksi tai alle, kuvaa se huonoa laatua. Käytännössä alhaiset Cpk arvot tarkoittavat paljon epäonnistumisia ja ongelmia, jotka ovat joko paikallisia, mutta usein heijastuvat muihin prosessivaiheisiin. Maailmalla auto- ja lentokoneteollisuudessa on jo vuosikymmeniä käytetty määrällistä laatutason arvioimista. Autoteollisuus määrittää Cpk tasoilla kriittisyydestä riippuen toimittajan laatuvaatimukset.

Laatuammattilaiset käsittelevät laatua määrällisesti ja formaalisti, liittyipä tämä laadusta kuvattava aihe aikaan, tuoteominaisuuteen tai rahaan. Kuvassa kuusi on esitetty laadun määrällistäminen.

 

suorituskyky2.jpg

Kuva 6. Laadun määrällistäminen suorituskykyä kuvaavilla tunnusluvuilla. Suorituskyvyn (Cp ja Cpk) määritelmä.

 

Siirryttäessä laadun määrittelystä laadun tekemiseen, siirrytään laatuteknologiaan. Tällä tarkoitetaan laatujohtamista ja -tekniikoita. Laadun johtamisen osa-alueet ovat laadun suunnittelu, ohjaaminen ja parantaminen. Usein tämä kuvataan esimerkiksi Juranin Trilogiana (kuva 7). Näitä osa-alueita käsitellään mm. ISO 9001 standardissa. Tuleva ISO -standardi, joka astuu voimaan 2015 nostaa esiin etenkin suorituskykykäsitteen (Cp/Cpk) sekä parantamisen ja toimintaan liittyvät riskit (miksi jokin epäonnistuu = ennakoiva lähestyminen vrt. vikojen käsittely ja korjaaminen). Yrityksen tulisi luoda laadukas johtamisjärjestelmä, jossa on johto on määritellyt laatupäämäärät sekä prosessit, kuinka laadun suunnittelu, ohjaus ja parannus organisoidaan.

jurantrilogia.jpg

Kuva 7. Juranin Trilogia (Juran's Handbook, 6th edition)

 

Jos yrityksessä laatu ja sen johtamiseen liittyvät käsitteet ovat sekaisin tai väärin ymmärretty, tulokset ovat mitään sanomattomia. Pahimmillaan tämä johtaa ns. normaalin toiminnan ulkoiseksi "laatutyöksi", palavereiksi, prosessikuvauksiksi ja ohjeiksi, jotka ovat irrallaan arkipäivästä.

Esimerkkinä edellä olevasta voisi kertoa tapauksen, johon törmää usein yrityksissä. Yrityksessä päätetään aloittaa "laadun ja tuottavuuden parantaminen" kuvaamalla prosessit. Prosessit kuvataan (osin oikein, osin väärin), tämän jälkeen ne käydään läpi henkilökunnan kanssa. Ajatus on varmaan: "kun kaikki noudattavat prosessia ja sen ohjeita, ongelmia ei ole". Kun prosessikuvausta yritetään noudattaa, käy tämä jossain vaiheessa mahdottomaksi. Tämä on luonnollista, koska kaikkia tilanteita mitä organisaatioissa tapahtuu, on täysin mahdoton kuvata etukäteen. Jossain tilanteissa joku jättää noudattamatta prosessia. Tästä syytetään henkilöä, joka on ajautunut mahdottomaan tilanteeseen. Toinen vaihtoehto on, että päätetään tarkentaa kuvausta tai piirretään uusi kuvaus. Tästä muodostuu kierre/ keino tehdä laatua, joka ei lopu koskaan tai vasta sitten kun turhaudutaan ja kaaviot alkavat elämään omaa elämää. Joku saa vastatakseen prosessikuvauksista (yleensä laatupäällikkö tai muu "laatuhenkilö"), hän tai he käyvät keskustelua niistä auditointien yhteydessä. Laatutyöllä ei saavuteta tuottavuutta, saatikka asiakastyytyväisyyttä ja liiketaloudellisia tuloksia.

Prosessikuvaus on abstraktio jostain tapahtumasarjasta, jota haluamme ymmärtää (suunnittelun, ohjauksen tai parannuksen yhteydessä). Kuvauksen ympärillä ajaudutaan keskustelemaan oikeasta asiasta, prosessista joka muodostaa tuotteen eikä tuotteesta. Riippuen asiayhteydestä kuvaus auttaa määrittämään mitkä asiat ovat tärkeitä ja joita meidän pitäisi tutkia lisää tai asettaa ohjaukseen ja/ tai mitkä ovat asioita, joihin ei pitäisi kiinnittää huomioita. Pitäisi tuntea ja pitää mielessä Pareto-/ varianssien summautumissääntö, kaikki asiat eivät vaikuta yhtä paljon.

Valmistuksen suunnittelua on, että pysytään sallituissa rajoissa. Valitaan raaka-aineet, laitteet jne. niin, että valmistaminen onnistuu kilpailukykyisesti, korkealla laatutasolla. Suunnittelun tehtävä on suunnitella vaatimukset (speksit) mahdollisimman leveäksi huomioiden asiakas- ja tuottajavaatimukset.

Laadun ohjauksen rooli on hallita prosessia niin, että prosessi pysyy minimi vaihtelulla sallituissa rajoissa. Ohjaus on eri asia kuin laadun valvonta, tarkastaminen, jossa varmistetaan että ominaisuus pysyy vaatimusten sisällä ja tarvittaessa vaatimusten ylittyessä poikkeamat korjataan tai poistetaan, etteivät ne pääse asiakkaalle. Jälkimmäinen vaihtoehto on kallista, mutta välttämätöntä, jos prosessi on suorituskyvytön.

Laadun parannuksen rooli eli jatkuva parantaminen (JP-toiminta) on laadun tekemisen kolmas elementti. Laadun parannus on ennakoivaa toimintaa, jossa tutkitaan prosessin ja ulostulon välisiä syy-seuraussuhteita sekä tehdään toimenpiteitä syihin ulostulon vaihtelun vähentämiseksi. Usein tämä sekoitetaan korjaamiseen, jossa korjataan viallisia tuotteita tai tutkitaan viallisia tuotteita. Laadun parannuksessa tutkitaan prosessia, jonka jälkeen tehdään prosessiin onnistuneita muutoksia ja muutoksista tehdään pysyviä.

Laadun valvonta on jälkijättöistä toimintaa niin kuin sairaanhoito. Kallista ja tuottamatonta eikä paranna kuin vain organisaatiosta ulos lähtevää laatua. Laadun suunnittelu, ohjaus ja parannus ovat ennakoivaa toimintaa. Ennakoiva toiminta on kustannusten ja laadun osalta tehokkaampaa kuin jälkijättöinen toiminta. Ennakoiva toiminta edellyttää korkeampaa osaamista ja syvällisempää ymmärrystä prosessista kuin laadun valvonta. Laatu ja toteutuksesta vastaavien henkilöiden täytyy ymmärtää prosessi joka saa aikaan tuotteen tai palvelun sekä tuntea sen syy-seuraussuhteista enemmän vaihtelun hallitsemiseksi ja pienentämiseksi.

 

Kuinka laaduttomuus vaikuttaa tuottavuuteen

W.E. Deming kirjoitti kirjassa Out of The Crisis laadun ja tuottavuuden välisestä yhteydestä (kuva 8). Hän tuli kuuluisaksi esittämällä ketjureaktion, kuinka laatu vaikuttaa tuottavuuteen sekä yrityksen kilpailukykyyn. Laaduttomuus eli toiminnassa tapahtuvat ja tuotteessa havaitut epäonnistumiset (liiallinen vaihtelu ja ennustamattomuus) aiheuttavat valtavan määrän ongelmia, joiden hoitamiseen tarvitaan resursseja, syntyy energiahävikkejä ja resurssien alhaista käyttöastetta.

demintuottavuus.jpg

Kuva 8. Demingin -ketjureaktio. Laadun ja tuottavuuden välinen yhteys.

 

Valmistus tai palvelu tapahtuu aina prosesseissa. Vaihtelu, ongelmat, puutteet, viiveet, epäonnistumiset jne. aiheuttaa riippuvuussuhteita eri toimintojen välillä. Mitä enemmän on epäonnistumisia, sitä suurempia ovat prosessivaiheiden väliset riippuvuussuhteet, sitä enemmän tarvitaan resursseja hallitsemaan näitä riippuvuussuhteita.

Hopp ja Spearman esittävät toimintaa ohjaavia keskeisiä lakeja, joista yksi voimakkain laki on vaihtelun laki (law of varability): vaihtelun kasvaminen laskee aina tuotantosysteemin suorituskykyä. Laatu on vaihtelun hallintaa ja laaduttomuus on hallitsematonta vaihtelua.

Tuotanto- ja palveluprosesseissa vaihtelua vastaan suojaudutaan ajalla, varastoilla ja kapasiteetilla. Seuraavana kolme esimerkki skenaariota:

  1. Tuotteita voidaan varastoida ja liiketoimintaympäristö ei siedä ylikapasiteettia, mutta on asiakkaalle aikakriittinen, joten vaihtelua (viallisia tuotteita, toimimattomia koneita, raaka-aine puutteita, viiveitä ja alhaista ajonopeutta) vastaan suojaudutaan varastolla.
  2. Tuote ei ole asiakkaalle aikakriittinen ja liiketoimintaympäristö ei siedä ylikapasiteettia, joten vaihtelua vastaan suojaudutaan ajalla.
  3. Tuotetta ei voida varastoida ja on aikakriittinen, joten vaihtelua vastaan suojaudutaan ylikapasiteetilla.

 

Mitä enemmän on vaihtelua, sitä huonompi on laatu ja sitä enemmän tarvitaan aikaa, varastoja ja kapasiteettia kysynnän täyttämiseen. Vaihtelu on suoraan yhteydessä tarvittavaan vaihto-omaisuuteen ja käyttöomaisuuden tarpeeseen sekä valmistuskustannuksiin ja voittoon. Kuvassa 9 on esitetty, kuinka vaihtelu (laatu) vaikuttaa pääomantuottoasteeseen.

pomantuottoaste2.jpg

Kuva 9. Vaihtelun vaikutus pääomantuottoasteeseen vaikuttaviin elementteihin.

 

Laadun parantaminen on tyytyväisyyttä ja rahaa. Siellä missä yrityksessä on liikaa kustannuksia, täytyy alkaa tutkimaan mikä on todellinen laatuongelma. Toisin sanoin, vaihtelun aiheuttaja joka syö tuottavuutta. Siellä missä on kustannuksia, leikkauksien sijaan tulisi tutkia mikä tai mitkä asiat aiheuttavat vaihtelua. Vaihtelun pienentyessä yritys voi purkaa vaihteluun varautumiseen käytettyjä resursseja: kapasiteettiä, varastoja ja aikaa. Tuottavuus ja kilpailukyky kasvavat koska:

  1. voidaan nostaa kapasiteetin käyttöastetta (joko puretaan kapasiteettia tai tehdään enemmän),
  2. voidaan vähentää varastoja (sama ulostulo voidaan saada aikaisiksi alhaisemmalla varastotasolla) tai
  3. toimitetaan asiakkaalle tuotteet nopeammin tai aloitetaan valmistus lähempänä toimituspäivää (kilpailukyky kasvaa, tarvitaan vähemmän resursseja ajan hallintaa).

 

Internet -keskusteluista paistaa läpi ajatus, että Suomi on ajautunut huonoon laatuun, koska on kasvatettu tuottavuutta ja valmistusnopeutta tai vastaavasti suunniteltu huonompia tuotteita tai karsittu asiakkaan arvostamia ominaisuuksia. Koska laadun parannus ja vaihtelun hallinta ovat huonosti tunnettu ja vähän käytetty, syntyy tämän suuntaista keskustelua.

karhu.jpg

 

Suomella tuskin on tietä, että laatua parannettaisiin tuottavuuden kustannuksella. Lisättäisiin tarkastusta (poikkeamien erottelua), tehtäisiin hitaammin (hukattaisiin aikaa ja käytettäisiin resursseja vähemmän) tai suunniteltaisiin kalliita tuotteita (kilpailukyvytön hinta suhteessa markkinoihin tai alhainen tuotto). Väistämättä tulee mieleen, että vaihteluun suojautumisenlakia, laatua ja laadun vaikutusta liiketoimintaan ei ole tunnistettu.

 

Laatu ja tuottavuus erilaisilla toimialoilla

Fisher jakaa yritykset ja niiden toimitusketjut tuotteen mukaan innovatiivisiin ja funktionaalisiin. Tyypillistä funktionaalisille yrityksille on mm. alhainen kate ja ennustettavampi kysyntä suhteessa innovatiivisiin. Tämä tarkoittaa, että funktionaalisille tuotteille tärkeämpää on valmistuksen tehokkuuden parantaminen, kun taas innovatiivisille tuotteille uusien ominaisuuksien kehittäminen. Innovatiivisten tuotteiden keskustelussa kannattaa huomioida seuraava asia: jos alihankkia valmistaa joitain peruskomponenttia innovatiiviseen tuotteeseen, ei se tee yrityksestä innovatiivista. Pellin kääntäminen tms. työ on edelleen funktionaalista. Innovatiivinen tuote kestää kalliimmat kustannukset liiketoiminnan ylläpitämiseksi jonkin aikaa. Aika nopeasti innovaation omistaja alkaa etsiä toimittajaa, joka voi toimittaa komponentit alhaisemmalla hinnalla nopeammin. Tosiseikka on, että usein innovatiivinen tuote kuluu ja siitä tulee funktionaalinen (ellei se sitten häviä kokonaan markkinoilta).

Laatutekniikassa tällä tarkoitetaan tuotteen parantamista/ suunnittelua ja prosessin parantamista tai uudelleen suunnittelua. Tämän kirjoituksen alussa puhuttiin laadun määritelmästä. Innovatiivisille tuotteille tärkeämpi on tavoitteen (ominaispiirteen) suunnittelu kuin vaihtelun pienentäminen (yhdenmukaisuus). Jos ominaispiirre ei ole yhden mukainen kysynnän kanssa asiakas kokee alhaista laatua tai jos se ei ole yhden mukainen tavoitteen kanssa tulee alhaista laatua. Molemmat nämä tapaukset ovat poikkeamia odotuksesta eli vaihtelua.

Suomen BKT:n käyttäytymistä tarkasteltaessa (kuva 12) ja laadusta puhuttaessa tulee väistämättä mieleen onko BKT:n kasvun hidastumisen ja viennin alijäämän välillä olemassa yhteys? Yskiikö vientiteollisuus laaduttomuuden takia, joka heijastuu koko kansakunnan hyvinvointiin.

bktkasvu2.jpg

Kuva 12. Suomen BKT:n kasvu. Kasvu on hidastanut vuodesta 1960 asti vuoteen 2009.

 

bktkasvua.jpg

Kuva 3. Suomen BKT ja kolme notkahdusta (Neuvostoliiton romahtaminen, 2008 ja 2011 viennin romahtaminen). Voisiko laaduttomuudella osaa näihin?

 

Toivon laatukeskusteluun täsmällisyyttä ja laatuammattilaisten kannanottoja tähän tulikuumaan aiheeseen.

 

Antti_uusi.jpg

DI Antti Piirainen
antti@qk-karjalainen.fi
puh. 040-502 2702

 

Kauppalehden Laatu ratkaisee -artikkelisarja täydentyy tähän :

8.11.2013 Johdanto - Suomi tarvitsee ryhtiliikkeen laadussa
13.11.2013 Genelec
27.11.2013 Sairaala NEO
11.12.2013 Canon
8.1.2014  D-Fence
22.1.2014  Sinebrychoff
5.2.2014  Abloy Oy
19.2.2014  Sibeliustalo
5.3.2014  Murata Electronics Oy
19.3.2014  Valmet Automotive
2.4.2014  Fujitsu Oy
16.4.2014  Elisa
30.4.2014  Lindorff
14.5.2014  Restel
28.5.2014  Sarins Båtar
11.6.2014  Pipelife Finland
20.8.2014  Snellman
3.9.2014  Kiipulasäätiö
17.9.2014  Sabriscan
1.10.2014  Ilmatieteen laitos 
15.10.2014  Walkbase   
29.10.2014  Touchpoint
12.11.2014  Alko  
26.11.2014  Orion
10.12.2014  Huhtamäki  
14.1.2015  Palkeet 
28.1.2015  Tekonivelsairaala Coxa Oy
11.2.2015  Ponsse Oyj
25.2.2015  Lymed 
11.3.2015  VVO
25.3.2015  Ilmavoimat
8.4.2015  Metsä Fibre Oy
6.5.2015  Tekes
20.5.2015  QPR Software
3.6.2015 Verohallinto
26.8.2015  Arkea Oy
9.9.2015  Okmetic Oyj 
23.9.2015  Varova Oy
7.10.2015  V. Hukkanen Oy
21.10.2015  Kalevala Koru
4.11.2015  Wolt Enterprises Oy
18.11.2015  Kiilto Oy
2.12.2015  Valmet Oyj
16.12.2015  Tevo Lokomo Oy
20.1.2016  Konecranes
3.2.2016  Patria
17.2.2016  Fingrid
9.3.2016  Espoon keskuksen terveysasemat (Samaria ja Kalajärvi)
30.3.2016 G4S Suomi
13.4.2016 Comptel
4.5.2016 Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi
25.5.2016 Meyer Turku Oy
8.6.2016  Leanware
24.8.2016  Fazer-konserni
14.9.2016  CapMan Oyj 
28.9.2016  Ammattiopisto Luovi
19.10.2016  SOL Palvelut 
9.11.2016 Relacom Finland
23.11.2016 Mc Donald's
14.12.2016 Vaisala Oyj
4.1.2017 Oy Botnia Mill Sercice Ab
18.1.2017 Ravintolakoulu Perho
1.2.2017 Työterveys Helsinki
15.2.2017  Stresstech Group
1.3.2017  Folkhälsan  
22.3.2017  M-Files
3.5.2017  Orton Oy
24.5.2017  Pricewaterhouse-Coopers Oy

Helsingin Sanomissa 10.2.2014 oli juttua Huslabista, joka käyttää autotehtaan oppeja parantaessaan tuottavuutta.

Lähteet

Kommentoi

(Sähköpostiosoitettasi ei julkisteta.)
Syötä kuvassa näkyvät kirjaimet ja numerot.
Captcha Code

Klikkaa kuvaa nähdäksesi uuden koodin.

  • Päivi Strömmer

    Isot kiitokset Antti, erinomainen artikkeli ja perusasioiden esillenosto. Herra Kingmanin yhtälö ei ole välttämättä vielä kovin monelle tuttu, vaihtelun vaikutus virtaus- ja resurssitehokkuuteen. Tuollaisilla ketjutuskaavioilla (sinulla kuva 9) asioita saa selkeämmäksi johdollekin.

  • Antti

    Kiitos Päivi. Pitäisi laskea vaihtelun vaikutus auki roihin vaikka jonkun yrityksen luvuilla :)

  • Sami

    Hyvä kirjoitus! Pilkkua viilatakseni olisin CPk-indeksin laskentaperiaatteessa tehnyt selväksi eron PPk/CPk- indeksien eli pitkän ja lyhyen ajan keskihajonnan välillä. Automaattisestihan hyvä CPk-indeksi ei välttämättä vielä takaa hyvää laatua, mikäli kyseessä on "hyvin pieni peräkkäinen" vaihtelu, vaikkapa prosessin ylisäätö. Tässä tapauksessa CPk-indeksi voi olla maailmanluokkaa, PPk indeksi huono!

  • Antti

    Kiitos Sami kommentistasi. Erittäin hyvä ja relevantti lisäys. Oikeisin ja yksinkertaistin artikkelissa suorituskykykäsitettä. Olet aivan oikeassa, pitäisi käsitellä Ppk indeksiä Cpk indeksin rinnalla. Ppk indeksin mukaan ottamien olisi vaatinut sen taustan kertomisen, eli Benderin siirtymän käsittelemisen.

  • Tapio

    Hyvä artikkeli ja yleensäkin hyvä artikkelisivusto! Olen kovin kiinnostunut laadun vaikutuksista Suomen vientiin ja kilpailukykyyn, onkin mielenkiintoista seurata aiheen ympärillä käytävää julkista keskustelua, joka on tosin aika vähäistä.
    Voisitko kertoa näkemyksesi siihen miten artikkelissa esiin nostetun ASQ:n tekemän tutkimuksen mukaan laatutaso on Suomessa huono, mutta 2012 tehdyn tutkimuksen(Feenstra ja Romalis,International Prices and Endogenous Quality http://faculty.chicagobooth.edu/john.romalis/Research/Prices_Quality.pdf) mukaan Suomen vientituotteet ovat kuitenkin maailman toiseksi laadukkaimpia. Miten Suomen huonolla laatutasolla voidaan kyetä tuottamaan kuitenkin näin laadukkaita tuotteita?

  • Antti Piirainen

    Hei

    Mielenkiintoinen artikkeli. En ole aiemmin törmännyt. Täytyy perehtyä tarkemmin, plarasin sen nopeasti läpi.

    Artikkeli käsitteli hinta-laatusuhdetta, tarkemmin sanottuna laadulla säädettyä hinta, siis suhdelukua. Tässä yhtälössä on kaksi tekijää: hinta ja laatu. Jos laatu on korkea, voidaan sitä pyytää kovaa hintaa, ja indeksi saadaan korkeaksi. Jos taas laatu on alhainen, ja sen hinta on alhainen, muodostuu korkea indeksi. Tämä ei takaa laatua.

    Suomessa vientihinta on alhainen jos BKT alhaalla ja/tai devalvoidaan (esim. tutkimuksen havaintojen -87 ja -97). Samaa keskustelua pidetään yllä jatkuvasti. Mitähän tutkimuksen tuotteet ovat olleet, joille nämä indeksit laskettiin? Ovatko niitä tuotteita, joilla vienti tökkii, vai niitä joilla vienti ei töki?

    Toinen indeksejä käsittelevä ongelma on, että ne käsittelevät lopputulosta (final goods), ei siis sitä, kuinka laatu tehdään (vaihtelunhallinta toteutetaan). ASQ:n tutkimus keskittyi laadun rooliin yrityksissä sekä sen tekemiseen (kompetenssiin ja kompetenssin nostamiseen).

    Käytännön havainnot itselläni (tosin subjektiivinen näkemys) noin 14 vuoden ajalta tukee ASQ:n tutkimusta. Yrityksissä tarvitaan merkittävästi ylikapasiteettia tai varastoja, mikäli halutaan pitää toimitusajat lyhyinä tai jos resurssien käyttöä halutaan optimoida, toimitusajat karkaavat lapasesta (yli 30 päivää) ja silti tarvitaan paljon varastoja.

    Eero E. Karjalainen käsittelee seuraavassa artikkelissa (julkaistaan piakkoin) kuinka laatuviat vaikuttavat muodostuvaan tuotteen muodostamisen aikaan (te) ja kuinka se vaikuttaa koko toimitusketjun jaksoaikaan sekä toimituskykyyn. Jatkan itse samaa aihetta, vaihtelun vaikutusta, seuraavassa artikkelissani.

    Hieno asia, että Suomi paistattelee listan kärjessä :)

Tagipilvi

tilastomatematiikkaTuottavuusjaksoaikasatunnaissyyjohtamisjärjestelmäDMADVISO 9000Lean-taloaivoriihiLittlen lakiLean-visioParetoANOVAkvantitatiiviset menetelmätToyotaoperaatiotutkimusasiakastyytyväisyysjidokaDemingsysteemimallikustannussäästöterityissyyTätä on LeantehdasfysiikkaShewhartTPMparannustoimintamonimuuttujatestimielenmallitAsiakastarveSPC-korttiMinitab 18menetelmätsuorituskykymittaritMarkkinointiprosessilaatutilastomittaussysteemilaadunohjausCDADSDPDCAstandardointihyväksymisnäytteenottoregressioanalyysioeeparannuksen johtaminenmuutoksen tuskaasiakastyytyväisyysdatan käsittelyMarkkinointiJatkuva parantaminenTPSASQarvovirtakuvausriskidatan käsittelyvaihtelulajitteluVSMneukkarikoedatan luokitteluohjaustoleranssiongelmanratkaisuparantaminen5SControl PlanlaadunparannusBig DataGageEDAparannusIATF 16949MSAWheelertehollinen aikasyy-seurauskaaviolainalaisuudetdata-analyysiJuranHall of FameROIIshikawakalanruotoprosessikuvauskausaliteettiBOKLean Six Sigma Black Beltlaatu ratkaiseeFMEAFeigenbaumlaatu SuomessaLean Six SigmaPDSA-ympyräkorrelaatiovaihtelun vaikutusISO 9001hypoteesitestausDemonstraatiotmittavirheläpimenoaikaMonte Carlot-testiturvallisuuskuvaaminenBlack Belttilastollinen päätöksenteko8D5W2H SigmaDMAICriskinkartoitusuutiskirjeBalanced ScorecardryhmätyöskentelyKaikakuKingmanOFATISO 9001:2015innovaatioHukkaSix Sigmahukan muodotvuodiagrammiValue Stream Mappingdatan keräysdatan laatuL8-matriisimuutosOpetusmenetelmätDesign of ExperimentsCTPluotettava mittausdatan käsittelypaloautopeliShingojitTaguchityökalutIATFLean HandbookkoesuunnittelulaadunhallintaryhmittelykaavioHarryVOCarvovirtatoiminnan lainalaisuudettehokkuusreunadatajärjestäminenideointipuhdistaminenohjauskorttiPDSAacceptance samplingLeanmittaaminenmonimuuttujakoetäystekijäkoeqfdDOELaatujärjestelmäparannustoiminnan kehittyminennollavirhelaadunkehittäjäKingmanin yhtälöJohtaminensekoitekoehypoteesitestigurutohjaussuunnitelmaTOCstabiilihävikkifunktiolaatutaulutsatunnainen vaihteluMinitabKataparannusmenetelmämittausprosessihistogrammisitoutuminenLaatukonferenssiFactory PhysicsLaatutyökalut0-virhepäämäärämallimixtureCTQasiakasDFSSCrosbyOhnoparannusmalliSPCOpettaminenarvovirta-analyysilaatutyökalutvalvontaDesign for Six SigmatiedonkerääminenennustaminenCombanion by MinitabBody of Knowledgeprosessi

Arkisto