Lean Six Sigman soveltaminen kasvaa nopeimmin maailmassa

Julkaistu 31.08.2016    Kirjoittanut Eero E. Karjalainen  Tilaa RSS

 

Lean Six Sigma leviää suhteellisesti eniten maailmassa (17 % kasvu). Lean on myös kasvussa (muutos on kuitenkin virherajojen sisällä ±3,6 %). Sen sijaan suosiota ovat menettämässä ISO, laatujohtaminen ja auditointi.

Tieto perustuu Amerikan Laatuyhdistyksen (ASQ) maailman laatutilannetta 2016 kuvaavaan tutkimuksen/1/. Tutkimukseen osallistui 1665 yritystä lähes sadasta maasta. Suomesta osallistujia oli 68.

ASQ_Global State of Quality 2 research.jpg
Kuva 1. The ASQ Global State of Quality 2 research - Knowledge, Learning, and Culture

Merkille pantavaa tutkimuksessa on myös, että

  • Keskimäärin puolet (50 %) ei-maailmanluokan yrityksistä tarjoaa avainryhmille laatukoulutusta kun taas maailmaluokan yrityksistä 71 % kouluttaa laatuun
  • 43 % ei-maailmanluokan organisaatioista tarjoaa kaikille työntekijöille laatukoulutusta verrattuna maailmanluokan yrityksiin, joissa koulutusta annetaan kaikille (100 %)

Samassa tutkimuksessa todetaan, että laatu kannustaa innovaatioihin nimenomaan käyttämällä erilaisia laatutyökaluja kuten esim. Six Sigma.

Hukka vai virheet - Lean vai Six Sigma vai Lean Six Sigma?

Virheet perinteisesti liitetään tuotteisiin ja palveluihin, jotka toimitetaan asiakkaalle tai joita asiakkaat käyttävät tai kuluttavat. Virheet ovat siis yhteydessä asiakastyytyväisyyteen tavalla tai toisella. Globaali trendi korostaa asiakaskokemusta!

Hukka tyypillisesti liitetään yrityksen sisäisiin prosesseihin, joilla tuotteita tai palveluja synnytetään. Kysymys on ensisijassa tehokkuudesta ja hyötysuhteesta, joka liittyy yrityksen kannattavuuteen.

Osa hukasta "valuu" asiakasvirheiksi. Tämän Bill Smith, Six Sigman keksijä, muotoili vuonna 1985 Six Sigma -teoriaksi:

Väittämä: "Jos tuote on löydetty viallisena ja korjattu tuotantoprosessissa, muut viat jäävät löytymättä ja löytyvät myöhemmin käytön aikaisessa vaiheessa".

Ratkaisu: "Jos tuote valmistetaan virhevapaana, se harvoin vioittuu käytön aikaisessa vaiheessa"

Tätä tuotantotapaa, asiakasvirheiden ennaltaehkäisy, nimitetään myös Toyotan tuotantotavaksi (TPS), 0-virhe -filosofiaksi, Six Sigmaksi tai Leaniksi, jossa on mukana myös aikakomponentti, nopea läpimenoaika ja toimitusvarmuus. On yrityksen strateginen valinta, korostaako se asiakastyytyväisyyttä ja kasvua vai tuottavuutta vai molempia. ASQ:n tutkimuksen mukaan painopiste on globaalisti asiakkaissa.

Seitsemän hukkaa ja suorituskykyraja.jpg
Kuva 2. Seitsemän hukkaa ja niiden "systeemirajoite", suorituskykyraja.

Leanin soveltaminen on osoittautunut yllättävän vaikeaksi ja saavutetut tulokset ovat ainakin osittain olleet pettymyksiä maailmalla ja myös Suomessa. Odotettuja kustannussäästöjä ja menestystä ei ole syntynyt toisin kuin Lean Six Sigmassa.

Kauppalehdessä 24.8.2016 eräs tunnettu suomalainen yritys toteaa käyttävänsä Leania ja "yllättäen" sisäiset hukat ovat kasvaneet:

"Vaikka periaatteet ovat kohdallaan, kokonaisjätteen määrä konsernissa on kasvanut jo kahden vuoden ajan. Viime vuonna se oli 8 % tuotettua tonnia kohden. Näin emme halua jatkaa." /2/

Demingin_suppilo.jpgMiksi näin? Kysymys on samasta ilmiöstä, johon Western Electric (Bell) törmäsi 1920-luvulla (ja lähes kaikki Leania soveltavat yritykset) – erityissyy ja satunnaiset syyt (erityishukka ja satunnainen hukka). Tunnetaan myös Demingin suppilokokeena tai laatu- eli SPC-teoriana /3/ /4/ /5/. Katso Youtube-video: Demingin suppilo tuotantoympäristössä - säädön vaikutus vaihteluun


Vaihtelu ja hävikki pyrkii kasvamaan, jos ongelmaa ei ratkaista oikein. Erityissyihin (hukkiin), joita voi olla vain vähän (2-4 %), voidaan käyttää suoraviivaista ongelmanratkaisua (Kaizen) ja satunnaisiin syihin (96-98 %) (systeemihukkiin) systeemiparannusta eli Six Sigmaa. Kuvassa 2 esitetty "systeemirajoite" (liika, tarpeeton, jakso, vaatimusten yli) aiheuttaa hukan kasvamisen, jos sitä ei huomioi. Hukkia ei voi poistaa, mutta niitä voi vähentää muuttamalla systeemiä!

Mistä tunnistat systeemirajan, missä on "liika"? Milloin suorituskyky ei riitä! SPC ja Six Sigma on suorituskyvyn parannusmenetelmiä, jolla tämä ongelma voidaan tunnistaa ja ratkaista – milloin hukka on poistettavissa ja milloin vain vähennettävissä.

Lean -kirjallisuudessa ja tutkimuksissa onnistuneet lean -sovellukset ovat tulleet lähes poikkeuksetta Six Sigma -osaajien toimesta/6/. Six Sigma muodostaa kriittisen ongelmanratkaisumenetelmän systeemin parantamiseen, DMAIC-prosessin, jota valitettavasti Lean ei tarjoa!

Miksi Lean Six Sigma on voimakkaassa kasvussa?

Six Sigman voimakkaaseen kasvuun voidaan löytää ainakin kolme perustetta.

  1. Six Sigma on ns. strukturoitu menetelmä, joka on validoitu ja standardoitu (SFS ISO 13053 1-2). Perustuu teoriaan ja tieteeseen.
  2. Parannusprojektien onnistumisen todennäköisyys on korkea ja pääoman tuotto (käytetty resurssi suhteessa tuottoon) on korkea 25:1. Tuotot on raportoitu mm. pörssiyritysten vuosikertomuksissa.
  3. Six Sigma -menetelmä on oleellisesti helpottunut ja yksinkertaistunut viimeisen 5-10 vuoden aikana ohjelmakehityksen myötä. Minitab 17 ja Assistant on hyvä esimerkki tästä.

Minitab 17 -versiossa on lähes täydellinen Six Sigma -analyysi Assistantin eli avustavan osion muodossa, jossa datan analyysi ja johtopäätökset on helppo tehdä "yhden datapalkin" avulla. Assistantiin sisältyy myös ohjeet datan keräämiseen, määrään, syöttöön ja analysointiin.

Assistant_valikko_Minitab17.jpg
Kuva 3. Minitab 17 ja Assistant -valikko

Esimerkkinä Graafisen analyysin Assistant -päävalikko, jossa on kuvattuna analyysi-polku: Mikä on tavoitteesi? Kolme mahdollisuutta. Kun näistä on valinnut yhden, voi hakea lisätietoa eri graafeista: Help Me Choose. Minitab ohjaa myös graafin analyysissä, miten kuvaa olisi tulkittava. Tämä on suuri edistysaskel aikaisempaan! Tämän helpompaa datan analyysi tuskin voi olla.

Esimerkki_assistant_Minitab17.jpg
Kuva 4. Esimerkki opastavasta Assistant -näkymästä Minitab 17 -ohjelmistossa.

Yhteenveto

Laadun ja hukan pienentäminen ei ole niin helppoa kuin Leanissa annetaan ymmärtää eikä niin vaikeaa kuin Six Sigman väitetään olevan.

On ymmärrettävä ja hyväksyttävä luonnon käyttäytymisen säännöt ja käytettävä hyväksi havaittuja teorioita, jotka on todistettu toimivan.

 
ASQ Suomi

Tanja Karjalainen toimii Amerikan laatuyhdistyksen (ASQ) maajohtajana. Ole yhteydessä, mikäli olet kiinnostunut Amerikan laatuyhdistyksestä ja sen toiminnasta. Lue lisää: http://www.qk-karjalainen.fi/fi/yritys/tanja-karjalainen/asq-suomi/


Eero_E_Karjalainen.jpg
Suomen Laatuyhdistyksen kunniajäsen
DI Eero E. Karjalainen
eero@qk-karjalainen.fi

 

Lähteet:

  1. The ASQ Global State of Quality 2 research – Discoveries 2016
  2. Kauppalehti 24.8.2016 : "Laaduntarkkailu auttaa vähentämään ruokahävikkiä"
  3. Piirainen, A. 2013. Mielenmallit. http://www.qk-karjalainen.fi/fi/artikkelit/mielenmallit/
  4. Karjalainen, E. 2015. Palvelun ja tuotteiden laatu ja Lean Six Sigma. http://www.qk-karjalainen.fi/fi/artikkelit/palvelun-ja-tuotteiden-laatu-ja-lean-six-sigma
  5. Karjalainen, E. 2013. Kuinka hallitsen tuotanto- ja palveluprosesseja. http://www.qk-karjalainen.fi/fi/artikkelit/kuinka-hallitsen-tuotanto-ja-palveluprosesseja/
  6. Norbert Majerus: "Lean-Driven Innovation –Powering product development at the Goodyear Tire & Rubber company", 2016

 

Kommentoi

(Sähköpostiosoitettasi ei julkisteta.)
Syötä kuvassa näkyvät kirjaimet ja numerot.
Captcha Code

Klikkaa kuvaa nähdäksesi uuden koodin.

    Tagipilvi

    DeminglaatutyökalutISO 9001:2015mittaaminenriskiHall of Fameoperaatiotutkimusdatan käsittelyvalvontaparannuksen johtaminenANOVAkvantitatiiviset menetelmätlaatu Suomessa5W2H jidokaKaikakuriskinkartoitusstandardointiDOEtehdasfysiikkaparannusmenetelmäryhmätyöskentelySPCmallidatan käsittelyDemonstraatiotDesign of ExperimentsongelmanratkaisuparannustoimintaVSMvaihtelun vaikutusLean Six Sigma Black Beltluotettava mittauspäämäärämallikuvaaminenMinitabTPMMarkkinointiMSAFactory PhysicsKingmanin yhtälöSigmaarvovirta-analyysiOFAThypoteesitestityökalutVOCkoesuunnitteluneukkarikoesatunnaissyytoiminnan lainalaisuudetIATF 16949Value Stream MappingOpettaminenISO 9001PDSAjohtamisjärjestelmäMarkkinointiprosessilaadunohjausdatan luokittelugurutdatan laatuDMADVToyotalaatutaulutläpimenoaikaTPSSix SigmaDFSSt-testiuutiskirjekausaliteettiJatkuva parantaminennollavirheASQtehokkuusreunamuutoksen tuskaparantaminenideointisatunnainen vaihteluShewharthypoteesitestausjärjestäminenKatamittausprosessipaloautopeliryhmittelykaaviotäystekijäkoeLean-visiohyväksymisnäytteenottoJohtaminensysteemiFeigenbaumtoleranssiparannustoiminnan kehittyminenprosessidata-analyysilaatuLean-taloparannusmalli8DBlack BeltLeanvuodiagrammimittaussysteemiTOCarvovirtakuvausGageCTPdatan keräyssuorituskykymittaritIshikawaTaguchiPDSA-ympyräinnovaatioohjauskustannussäästötROImonimuuttujatestimenetelmätEDABig DataFMEAlajittelumielenmallitCrosbyjaksoaikalaadunkehittäjätehollinen aikahukan muodotISO 9000laadunparannusLaatutyökalutLean Six SigmaaivoriihiLean HandbookBOKTuottavuusPDCAHukkaturvallisuusShingosekoitekoeasiakastyytyväisyysCDAJuranprosessikuvauskorrelaatioDesign for Six SigmaAsiakastarveBalanced ScorecardControl PlanWheelerhistogrammilaadunhallintalainalaisuudetLaatukonferenssimixturearvovirtakalanruotoLittlen lakimonimuuttujakoeOhnotilastomatematiikkaOpetusmenetelmätennustaminenlaatu ratkaiseeasiakastyytyväisyysBody of KnowledgejitmittavirheSPC-korttiparannussitoutuminentilastoKingmanTätä on LeanL8-matriisierityissyyParetotilastollinen päätöksentekoIATFoee0-virheLaatujärjestelmäsyy-seurauskaaviovaihtelumuutosqfdhävikkifunktioHarryohjaussuunnitelmadatan käsittelydata5SstabiilipuhdistaminenCTQregressioanalyysiohjauskorttiacceptance samplingDMAICtiedonkerääminenasiakas

    Arkisto