Mistä syntyy onnistunut koulutus?

Julkaistu 08.10.2013    Kirjoittanut Tanja Karjalainen  Tilaa RSS

Onnistuneessa koulutuksessa oikean tietosisällön (BOK, Body of Knowledge) lisäksi tavoitteen määrittely on myös tärkeää. Yrityksen johtoa kiinnostaa luonnollisesti se, miten koulutuksen vaikutukset näkyvät muutoksena toiminnassa.

Paraniko asiakaspalvelu? Vähenivätkö reklamaatiot ja virheet? Ovatko asiakkaat tyytyväisempiä? Nopeutuivatko prosessit? Kasvoiko myynnin aktiivisuus ja syntyykö kauppaa enemmän kuin ennen? Tosiasia on, että koulutuksen onnistumista voi mitata ainoastaan sen vaikutuksilla toimintaan.

Liian usein koulutuksissa kiinnostavat vain trendikkäät sisällöt, karismaattiset kouluttajat ja viimeisin oppimisteknologia eikä muisteta kysyä, millaista muutosta käytännön toiminnassa tavoitellaan ja palveleeko koulutus tavoitteen saavuttamista.

Usein tavoitteiden asettamisesta huolimatta koulutuksen hyötyjen toteutumisen suurin este voi olla viime kädessä organisaatio itse. Ei ollakaan valmiita toiminnan muutoksiin, joita uuden osaamisen ottaminen käyttöön edellyttäisi. Sinänsä hyvä koulutus valuu hukkaan, jos se jää irralliseksi hankkeesi ilman yhteyttä toiminnan kehittämiseen ja saatujen oppien jalkauttamiseen. Pahimmillaan lopputuloksena on täysin turhautuneita työntekijöitä, jotka vievät uuden osaamisensa uudelle työnantajalle.

Opetusmenetelmä

opettaminen2.jpgLaadukkaan ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisen mahdollistavan koulutuksen aikaansaaminen on usein valitusta opetusmenetelmästä riippumatta haastavaa. On tärkeää kuitenkin muistaa, etteivät opetusmenetelmät itsessään ole toimivia tai toimimattomia, eikä onnistuminen tai epäonnistuminen siten riipu ainoastaan valitusta menetelmästä. Menetelmän toimivuuden ratkaisee tavoitteisiin sopivuuden lisäksi esimerkiksi niiden soveltaminen opetustilanteissa, kouluttajan menetelmien hallinta ja opetustyyli, annetut ohjeet ja tehtävät, osallistujien aktiivisuus, opetustilat ja muut ympäristötekijät.

Myös kouluttajan ja opiskelijoiden työpanos vaikuttaa opetusmenetelmien onnistuneeseen käyttöön. Valitusta menetelmästä riippumatta kouluttajan pitäisi kiinnittää huomiota siihen, miten hän saa opiskelijat sitoutumaan toimintaan. Monissa opetusmenetelmissä opiskelijoiden omalla toiminnalla on kouluttajan toimintaa korostuneempi rooli.

Onnistuneen koulutuksen resepti on aivan sama kuin toiminnan kehittämisessä muutenkin: aseta selkeät tavoitteet, suunnittele toimenpiteet, joilla tavoitteet saavutetaan, luo innostusta ja intohimoa muutokseen ja mobilisoi ihmiset toteuttamaan tavoitetta sekä seuraa ja anna palautetta.

Hyvin valittu opetusmenetelmä lisää opiskelumotivaatiota. Sellaiset opetusmenetelmät, joiden tuloksena opiskelu on sopivan konkreettista ja vaihtelevaa sekä aktivoivat ja ohjaavat yhteistoimintaan ottaen huomioon yksilölliset erot, luovat hyvät edellytykset oppimiselle. Hyvän opetusmenetelmän tulisi myös antaa palautetta kouluttajalle ja opiskelijalle omasta suorituksesta. Hyvällä opetusmenetelmällä opetetaan sisällön lisäksi myös mm. kriittistä ajattelua, ongelmanratkaisutaitoja, tiedon käsittelyä ja muokkaamista sekä lukemis- ja keskustelutaitoja.

ideointia.jpg

Koulutettavan ryhmän koko

Quality Knowhow Karjalainen Oy:n koulutukset ovat useimmiten suurryhmäopetusta. Opetustavasta käytetään myös termiä frontaaliopetus tai luokkaopetus. Tällä tarkoitetaan opetusta, jossa koko ryhmä etenee samassa tahdissa opettajan yleensä toimiessa vuorovaikutuksen ohjaajana. Kyseessä on tyypillisemmin edestäpäin johdettu opetus. Kouluttaja kontrolloi koko ajan työskentelyä ja keskustelussakin aiheen ja keskustelutavan valinta tapahtuu kouluttajan johdolla.

Suurryhmän raja kulkee 10-12 hengen vaiheilla eli käytännössä suurin osa opetusajasta kouluissa, kursseilla tai seminaareissa on suurryhmän opetusta. Sen sijaan yleinen opetuksessa käytetty pienryhmä on vain 4-6 hengen suuruinen. Kymmenen hengen keskusteluryhmässä on vielä jokaisella jäsenellä mahdollisuus osallistua ja saada puheenvuoro. Kymmenen hengen ryhmä toimii vielä pienryhmänä, jos kaikki ryhmän jäsenet tuntevat toisensa ja ovat vuorovaikutuksessa kaikkien kanssa. Jo viidentoista hengen ryhmässä muutama jäsen voi tipahtaa havainnoijan rooliin.

kurssilaisia.jpg

Vaikka luokkaopetus voikin vaikuttaa perinteiseltä luennolta, ei sen tarvitse merkitä sitä, että opiskelijat jäävät passiivisen tarkkailijan rooliin. Esimerkiksi mielikuvatyöskentely ja fantasiamatkat voivat virittää opiskelijoille vahvoja kokemuksia. Tyypillisimpiä käytettäviä opetusmenetelmiä ovat esittävä opetus, keskusteleva luokkaopetus ja demonstraatio. Luento-opetuksen hyvinä puolina pidetään tiedon välittämisen nopeutta, yksinkertaisuutta ja taloudellisuutta. Hyvällä luento-opetuksella voidaan auttaa opiskelijaa oppimaan asiat nopeammin, helpommin ja syvällisemmin, kuin itse kirjoista opiskeltaessa olisi mahdollista.

Luennot voidaan toteuttaa vuorovaikutteisina liittämällä niihin kysymyksiä, pieniä paripohdintoja, ryhmätehtäviä ja keskustelevia osuuksia. Näin osallistuja saa palautetta vuorovaikutuksessa muiden kanssa omasta ajattelutavastaan, oppimisestaan ja osaamisestaan.

Luennolle soveltuvia menetelmiä ovat esimerkiksi:

  • Porinaryhmät, joissa opiskelijat ratkaisevat yhdessä ongelmaa tai keskustelevat asiasta tullen johonkin johtopäätökseen. Pienryhmien lopputulokset kerätään yhteen.
  • Aivoriihi, jossa jokainen opiskelija ensin miettii aiheesta omia ideoitaan ja kysymyksiään, jotka sen jälkeen kerätään yhteen.
  • Kierros, jossa jokainen vastaa omalla vuorollaan esitettyyn kysymykseen.
  • Lumipallo-metodi, jossa kukin pohtii ongelmaa yksinään ja vertailee saamaansa vastausta kaverin kanssa. Parit vertaavat sitten keskenään saatuja vastauksia toistensa kanssa jne.

Demonstraatiot

kurssilaisia.jpgDemonstraatio on oppimista tukeva opetusmuoto. Demonstraatiolla eli havainnollisella esittämisellä tarkoitetaan jonkun idean, taidon tai toimintamallin esittämistä tosi tilanteen ulkopuolella.
Demonstraatio on parhaimmillaan käytännön taitoja harjoiteltaessa. Demonstraatioita voidaan käyttää joko luentotilanteen osana tai itsenäisenä tapahtumana, harjoituksena.

Demonstraatioiden avulla luennoitsija voi tehdä konkreettisemmaksi opetettavan tietoaineksen. Kohteena voi olla esimerkiksi testi tai tutkimusprosessin vaihe. Demonstraation apuvälineenä voi olla jokin aiheeseen liittyvä konkreettinen havainnollistamisesine. Havainnollistamisvälineenä voi toimia myös video ja muu audiovisuaalinen materiaali.

Demonstraatio voi tapahtua seuraavasti. Ensimmäiseksi esitetään opiskelijoille demonstraation tarkoitus, sen keskeisimmät kohdat, vaadittavat etenemisvaiheet ja käytettävät materiaalit. Sen jälkeen suoritetaan itse demonstraatio eli havainnollistetaan asia tiettyjen etenemisvaiheiden kautta selittäen samalla prosessia. Esityksen ja jokaisen vaiheen jälkeen tehdään yhteenveto ja tarkistetaan, että asia ei ole jäänyt epäselväksi. Havaintoesitystyyppisen luennoinnin lopulla kerrataan havaintoesityksen kulku päävaiheittain, selvitetään epäselvät kohdat ja muodostetaan yhtenäinen kokonaiskuva prosessista.

Demonstraatio on varsin voimakas vaikuttaja. Jos se onnistuu hyvin, ihmiset ovat valmiita muuttamaan asennettaan käsiteltävää asiaa kohtaan.

Demonstraatiot pelien avulla

Quality Knowhow Karjalainen Oy:n laajemmissa laatutekniikan koulutuksissa käytetään pääasiallisesti tutkivan oppimisen menetelmää. Tutkivan oppimisen keskeisiä osatekijöitä ovat:a) opetuksen ankkuroiminen b) ongelmien asettaminen c) opiskelijoiden omien työskentelyteorioiden luominen d) kriittinen arviointi e) uuden syvemmän tiedon hankinta, joka luo pohjan uusien ongelmien ja työskentelyteorioiden luomiselle. Tutkivan oppimisen tarkoituksena on f) ohjata opiskelijoita asiantuntijuuden jakamiseen järjestämällä oppimisyhteisön toiminta siten, että opiskelijat voivat yhdessä työskennellä käsitteellisten luomusten luomiseksi, kehittämiseksi ja testaamiseksi.

Opetuksen kohteena ovat aikuiset. Koulutuksissa käytetään aihepiirin teoria- ja tietosisältöä ja interaktiivista metodiikkaa, jossa luennot, käytännönharjoitukset ja todellinen projektityö vuorottelevat lomittain toistensa kanssa. Teoriajaksojen välissä opiskelijat soveltavat oppimaansa todelliseen kehityshankkeeseen. Tätä projektityötä seurataan ja raportoidaan sekä omassa yrityksessä että koulutustilaisuuksissa. Näin opiskelijat pystyvät omaksumaan laajan teoriakokonaisuuden suhteellisen lyhyessä ajassa.


demovlineet2.jpgItse luennoilla monimutkaisempia tilastollisia konsepteja ja laajempia laatutekniikan kokonaisuuksia demonstroidaan erilaisten suhteellisen yksinkertaisten pelien avulla. Legot ja katapultit ovat kovassa käytössä, kun opetetaan monimuuttujakokeita eli koesuunnittelua. Autorataa käytetään esimerkiksi SPC:n eli tilastollisen prosessinohjauksen opetuksessa. Paloautopeliä käytetään Lean -konseptien opetuksessa, jne. Näiden pelien ja demonstraatioiden avulla ihmiset muistavat paremmin opetettavan konseptin ja käytäntöön soveltaminenkin helpottuu, kun sitä on jo yksinkertaisen esimerkin avulla harjoiteltu.

Tyypillistä toteutettaville opetuksille on, että oppija on sitoutunut tietoisesti oppimisprosessiin ja työskentelee aktiivisesti työstäen opittavaa uutta tietoa ja on itse vastuussa omasta oppimistuloksestaan. Käytännössä oppija yhdistää aikaisempaa tietoaan uuteen tietoon ja pyrkii ymmärtämään tai sovittamaan keskenään ristiriidassa olevia asioita ja muokkaamaan näin uutta tietoa. Hän on vuorovaikutuksessa muiden oppijoiden kanssa lähipäivä -koulutuksissa ja kuulee projektitöiden esityksissä muiden lähestymistapoja asiaan.

Termin "peli" ei pidä antaa johtaa harhaan. Pelillä tarkoitetaan lyhyttä interaktiivista, nopeasti etenevää aktiviteettia opetettavan aihepiirin osaamisen syventämiseksi. Vaikkakin harjoitukset on suunniteltu hauskoiksi ja viihdyttäviksi niiden perimmäinen tarkoitus on toimia tehokkaina oppimiskokemuksina. Niissä yhdistyy kokeellisen oppimisen periaatteet, jotka auttavat osallistujia ymmärtämään, sisäistämään ja muistamaan tietoa ja menetelmiä paremmin kuin perinteisillä opetusmetodeilla.

Pelit ja harjoitukset Leanin opetuksessa

Lean on pohjimmiltaan osallistavaa. Leania ei voi oppia ainoastaan kirjoja lukemalla. Täytyy mennä paikanpäälle ja oppia tekemällä. Tässä kohdassa pelit tulevat kuvaan. Monet Leanin parissa työskentelevät ovat visuaalisia, osallistuvia oppijoita. Näkemisen ansiosta asioita pidetään totena. Vaikkei todellisen Lean -prosessin kokemiselle olekaan korviketta, pelit antavat hyvän kuvan ja usein tuovat opiskelijoille paljon enemmän kuin mitä oli edes tarkoitus. Pelit sisältävät itse substanssin opetuksen lisäksi myös tiimityötä, päätöksen tekoa ja käytännön ongelman ratkaisua. Näitä tärkeitä asioita ei pelkällä teorialla voida kattaa.

 

leankurssi.jpg

Itse asiassa kokeneemmat Lean ammattilaiset tietävät, että todellinen syy monien Lean -työkalujen käyttöön ei ole työkalun nimi vaan se, mihin se johtaa. Esimerkiksi todellinen syy johdon osallistumiseen Kaizen -tapahtumissa on oppia, että parannustaidot ovat levitettävä koko organisaatioon kaikille tasoille tai todellinen syy Kanbanille on tuoda ongelmat näkyviin, tai todellinen syy 5S:lle on luoda stabiilisuutta tai todellinen syy A3 raportille on kehittää ihmisiä, jne.

Pelit ja harjoitukset Six Sigman opetuksessa

Six Sigman konseptit saattavat olla pelottavia etenkin tilastotekniikka. Pelien, harjoitusten ja välineiden avulla voidaan Six Sigman konsepteja ymmärtää helpommin. Pelit on suunniteltu siten, että osallistujien ymmärrys opeteltavasta asiasta kasvaa riippumatta lähtötasosta. Esimerkiksi suulliset ryhmäkeskustelut ovat riittävän joustavia huomioimaan lähtötiedoiltaan eritasoiset oppijat. Koulutetaan sitten noviiseja, Green Belttejä tai Black Belttejä, pelien avulla saadaan koulutustilanteista virkistäviä ja osallistujat innostumaan.

mixturekoekokoelma2.jpg

Mixtrure -koe nesteillä, Black Belt -kurssi

 

Yhteenveto

On monia tapoja opettaa. Sama lopputulos voidaan saavuttaa monella eri tavalla. Kouluttajiemme tulee hallita opetus tavalla, joka antaa mahdollisuuden mielekkäille ja tarkoituksenmukaisille tavoille oppia. Koulutuksemme ovat professionaalisia ja koostettu pedagogisesti oppimista tukeviksi. Itse olen valmistunut opettajaksi ja Eero on TKK:n professorina toimiessaan kouluttanut ja hyväksynyt paljon diplomi-insinöörejä. Näin ollen kiinnitämme paljon huomiota opettamiseen ja käytettäviin opetusmenetelmiin. Koulutussisältömme noudattavat kansainvälisiä aihealueen tietosisältöjä (BOK, Body of Knowledge).

On hyvä ymmärtää, että oppiminen saattaa vaatia enemmän tilanteissa, joissa uudet havainnot, kokemukset tai tiedot eivät aina sovi oppijan aikaisempiin kokemuksiin. Oppijan päässä syntyy ristiriita, jossa aikaisempaa sisäistä mallia joudutaan muuttamaan tai muovaamaan. Tämä ei aina tapahdu helposti ja saattaa aiheuttaa muutosvastarintaa.

Pelkkä asioiden kouluttaminen ja tiedon kaataminen niskaan ei yleensä riitä oppimisen aikaansaamiseen. Oppijoiden täytyy pohtia asioita ja ymmärtää, mitä kyseinen asia tarkoittaa käytännössä ja oppijan omassa toiminnassa. Kouluttaja voi esimerkiksi tuoda esille tieteellisen käsityksen asiasta tai toimintatavan. Oppijat voivat sen jälkeen verrata omia käsityksiään näihin kouluttajan esiintuomiin käsityksiin. Tämä kannattaa ottaa huomioon aktivoivia opetusmenetelmiä valittaessa.

 

tanja2012-2p.jpg

Tanja Karjalainen
Toimitusjohtaja, MBA
ammattillinen opettaja 

 

Tämä artikkeli syntyi opinnäytetyöni pohjalta, jossa tutkin mm. kouluttamisen problematiikkaa ja aktivoivia menetelmiä laatutekniikan opetuksessa. Opinnäytetyö on luettavissa tästä linkistä. 

Kommentoi

(Sähköpostiosoitettasi ei julkisteta.)
Syötä kuvassa näkyvät kirjaimet ja numerot.
Captcha Code

Klikkaa kuvaa nähdäksesi uuden koodin.

  • Taina Blomqvist

    Yhtäköyttä -hankkeessa (ESR) työstimme lomituspalvelujen Sysmän paikallisyksikön toimintaa mm. prosesseja toimitusjohtaja Tanja Karjalaisen ohjaamana. Tavoitteena oli luoda uusi toimintamalli neljästä paikallisyksiköstä yhdistetyn uuden paikallisyksikön toimintaan. Tanja Karjalainen käytti ohjauksessaan erilaisia, artikkelissakin mainittuja menetelmiä. Voin lämpimästi suositella!

Tagipilvi

mittavirhemenetelmätFeigenbaumjohtamisjärjestelmäuutiskirjehypoteesitestaustiedonkerääminenISO 9001:2015aivoriihiPDSAHukkadatan käsittelyIshikawaideointiriskiCTPdata-analyysiLean HandbookDFSSregressioanalyysiinnovaatioTuottavuusmixturelaadunparannusDMAICSPCBody of Knowledgedatan käsittelyAsiakastarveLean Six SigmatilastoqfdkuvaaminenTPMjidokaToyotamuutosvuodiagrammiParetoLean Six Sigma Black BeltPDCAASQstabiiliSPC-korttikausaliteettikorrelaatioEDAOhnoerityissyyhistogrammisitoutuminendatan luokittelumittausprosessiCrosbyarvovirtakuvaustyökalutmittaussysteemihypoteesitestiDesign of ExperimentsMarkkinointiprosessiasiakasmittaaminenTätä on LeanShingoMinitabKingmanin yhtälöVOCongelmanratkaisuHarrylaatu SuomessaryhmittelykaaviogurutTPSkustannussäästötOFATJohtaminenLeantehdasfysiikkat-testistandardointilaatutaulutlainalaisuudetFMEAsatunnaissyyBlack BeltANOVADemonstraatiotsatunnainen vaihtelutehollinen aikakvantitatiiviset menetelmät5W2H systeemiSigmaBOKlaadunohjaus5SarvovirtadataISO 9001ShewhartriskinkartoitusHall of Famevaihtelun vaikutushyväksymisnäytteenottovalvontapaloautopeliJuranJatkuva parantaminenmuutoksen tuskaCDAparannustoimintaprosessikuvausmonimuuttujatestihukan muodottoiminnan lainalaisuudetnollavirheMarkkinointiKatalajitteluDemingtoleranssiDesign for Six SigmaLean-visioparannusmalliValue Stream MappinglaatutyökalutMSAparantaminenVSMtäystekijäkoeparannussyy-seurauskaavioOpetusmenetelmätparannusmenetelmäKingmanparannuksen johtaminenparannustoiminnan kehittyminenvaihteluBig Dataoeelaatu ratkaiseeCTQtilastomatematiikkasuorituskykymittaritpäämäärämalliSix SigmajärjestäminenTOCacceptance samplingWheelerLean-talojaksoaikaISO 9000datan keräyssekoitekoeControl PlanLaatukonferenssiIATF 16949puhdistaminenROIprosessiläpimenoaikaIATFFactory PhysicslaatuohjauskorttiBalanced ScorecardmielenmallitL8-matriisiKaikakutehokkuusreunaluotettava mittauskalanruotoarvovirta-analyysiGagetilastollinen päätöksentekoDMADVneukkarikoemonimuuttujakoeLaatutyökaluthävikkifunktioLittlen lakilaadunkehittäjäennustaminenohjausPDSA-ympyrälaadunhallintakoesuunnittelujitasiakastyytyväisyysoperaatiotutkimus8DOpettaminenmalliturvallisuusTaguchiohjaussuunnitelmaasiakastyytyväisyysdatan laatu0-virheDOEryhmätyöskentelydatan käsittelyLaatujärjestelmä

Arkisto