Parannustarpeen tunnistaminen kahdeksan askeleen menetelmällä - Osa 2

Julkaistu 14.12.2009    Kirjoittanut Antti Piirainen  Tilaa RSS

Kriittisten laatutekijöiden ja prosessimuuttujien väliset suhteet

Tyypillinen haaste kehitys- tai parannushankkeen alussa on kuinka konkretisoida asia. Mikäli tämä on vaikeaa, voit olla varma, että tarkastelet asiaa väärältä tasolta. Yksi tärkeimmistä asioista on pystyä määrittelemään tarkasti mitä tutkia ja parantaa sekä erityisesti miltä tasolta. Tämä edellyttää, että vaatimus – tarve – on yhteydessä tutkittavaan prosessiin. Kun prosessin ulostulo (CTP) ja kriittinen laatuvaatimus (CTQ) on tunnistettu, seuraavana vaiheena määritetään niiden väliset suhteet. Yhteydet tulee ja on mahdollista määrittää niin tuotannossa kuin palveluprosessissa.

8_vaihetta.jpg

Kuva:1 Kahdeksan askelta kohti prosessin parannusta. Artikkeli käsittelee askelta 2.

 

Kriittisten laatutekijöiden ja prosessimuuttujien välisten suhteiden määrittäminen

Kriittisten laatuvaatimusten ja prosessin ulostulojen välisen yhteyden määrittäminen on tärkeää toimenpiteiden kohdentamisten takia. Mikäli toimenpiteet suoritaan väärään prosessiosaan tai tutkitaan väärää prosessia jää haluttu parannus tapahtumatta (kuva 2). Lähestymistapoja CTQ:n ja CTP:n yhdistämiseksi on useita. Eräs tapa on CTQ vs. CTP -matriisi. Tämä auttaa painoarvottamaan laatutekijöiden ja prosessiparametrien suhteita. Matriisi on sukua mm. syy- ja seurausmatriisille, QFD:lle (Quality Function Deployment matriisille). 

ctqvsctp.jpg

Kuva 2: Oikean prosessin valinta on kriittinen osa parannusta.

 

CTQ vs. CTP -matriisin tavoitteena on luoda yhteydet tarpeen ja prosessin välille. Tämän luomiseen käytetään kaikkea käytettävissä olevaa tietoa, joka on saatu aiemmista tutkimuksista. Näitä tutkimukset voivat olla DOE -tutkimukset (Design of Expirements), tilastolliset analyysit, haastattelut, ideoinnit ja asiantuntijapäätökset (kuva 3).

ctqvsctp_tools.jpg

Kuva 3: Critical To Quality ja Critical To Process tekijöiden yhteyden tutkiminen.

Tämän jälkeen tiedot siirretään matriisiin ja pisteytetään. Ensimmäisenä toteutusvaiheena matriisiin sijoitetaan vasempaan laitaan kriittiset laatuvaatimukset (CTQ) ja ylälaitaan kriittiset prosessimuuttujat (CTP). Tämän jälkeen ryhmä parasta tietämystä käyttäen pisteyttää näiden väliset yhteydet. Mitä suurempi on CTQ:n ja CTP:n välinen yhteys, sitä suurempi numero ja päinvastoin. Tämän jälkeen prosessimuuttujasarakkeesta lasketaan summat ja saadaan painoarvoluku, joka antaa tärkeysjärjestyksen ja kuvataan Pareto -kaaviolla. Tämä luku auttaa tiimia keskittymään tärkeimpiin prosessimuuttujiin. 

Seuraavana esimerkki, jossa on arvioitu pitsan laatuvaatimuksia ja prosessin ulostulojen välistä yhteyttä. 

vocmatriisi.jpg

Kuva 4: Kuvassa olevassa esimerkissä tärkeimmäksi prosessin ulostuloksi muodostuvat toimitusaika, vasteaika, tilausta tarkentavat kysymykset vastausaika ja korvaavantoimituksen toimitusaika. Nämä ovat CTP, joihin tulisi kiinnittää huomio.

 

Kommentoi

(Sähköpostiosoitettasi ei julkisteta.)
Syötä kuvassa näkyvät kirjaimet ja numerot.
Captcha Code

Klikkaa kuvaa nähdäksesi uuden koodin.

    Tagipilvi

    tilastollinen päätöksentekoBig DataKingmanin yhtälömuutoskoesuunnitteluKaikakukoulutussekoitekoehävikkifunktioMonte CarlosysteemiTuottavuusohjaussuunnitelmaDOEDMAICprosessisatunnainen vaihteluGageISO 9001:2015laatutaulutvalvontaISO 9001monimuuttujatestijohtamisjärjestelmäL8-matriisiparannuksen johtaminenvuodiagrammiinnovaatioturvallisuusriskiOFATarvovirta-analyysilaadunparannusASQMarkkinointikvantitatiiviset menetelmätCTPIshikawamalliPDSA-ympyräValue Stream MappingLaatukonferenssiprosessikuvauskustannussäästötKingmanShingoPDCATaguchiluotettava mittausLeanparannusmenetelmäongelmanratkaisuLean-talolainalaisuudetlaadunohjausMSAMarkkinointiprosessiHarryasiakastyytyväisyysTPSCombanion by MinitabaivoriihiSPCFeigenbaumdata-analyysijaksoaikaROIBody of KnowledgeDSDKataSix SigmaparantaminenpuhdistaminensitoutuminenGage R&RFactory Physicslaatu ratkaiseehistogrammiLean HandbooklaatuoperaatiotutkimuspäämäärämalliJatkuva parantaminenkausaliteettioeeDMADVtilastoriskinkartoitusmielenmallitMinitab 18ryhmätyöskentelymuutoksen tuskasyy-seurauskaavioMinitabstandardointiqfdtoleranssiparannusLean Six SigmamittaussysteemiTätä on LeanEDAparannustoiminnan kehittyminenideointitehokkuusreunagurutparannusmalli5W2H Toyotadatan laatuläpimenoaikaDFSSerityissyyVSMVOCLittlen lakidatan keräyshypoteesitestitilastomatematiikkajärjestäminenWheelertyökaluttäystekijäkoeOpettaminenFMEAdatan käsittelyhyväksymisnäytteenottohypoteesitestausLaatujärjestelmäIATF 16949toiminnan laitBlack BeltarvovirtakuvausjidokamittausprosessiANOVADesign of ExperimentsmonimuuttujakoetehdasfysiikkauutiskirjenollavirhemittaaminenControl PlankorrelaatioDesign for Six SigmaBOKsatunnaissyyjithukan muodotlaatu Suomessaregressioanalyysimixturedatan käsittelyvaihtelun vaikutusCTQParetoneukkarikoetehollinen aikaasiakastyytyväisyysmittavirheryhmittelykaavioSigmatoiminnan lainalaisuudetAsiakastarveLean-visioHall of Fame0-virhekuvaaminen8DmenetelmätdatasuorituskykymittaritLaatutyökalutISO 9000laatutyökalut5SlajitteluKaizenTPMparannustoimintaasiakasShewhartLean Six Sigma Black BeltCrosbyDemonstraatiotDemingOpetusmenetelmätOhnolaadunkehittäjäIATFJuranJohtaminenohjauskorttiacceptance samplingtiedonkerääminenTOCkalanruotostabiiliHukkalaadunhallintaarvovirtadatan käsittelyTQMBalanced Scorecarddatan luokitteluPDSApaloautopelivaihteluennustaminenCDAt-testiSPC-korttiohjaus

    Arkisto