Asiakaslähtöinen tuotekehitys (QFD)

Julkaistu 13.10.2015    Kirjoittanut Eero E. Karjalainen  Tilaa RSS


TM Rakennusmaailman artikkeli "Paras postilaatikko kaikille" 9/2015 palautti mieleeni vuoden 1988 ja onnistuneen tuotekehitysprojektin, Stalan postilaatikon.

Postilaatikot.jpg
Kuva 1. "QFD"-postilaatikko erottuu selvästi postilaatikoiden joukosta.

Stalan postilaatikko oli yrityksen 3. versio postilaatikosta, johon sovellettiin siihen aikaan uutta asiakaslähtöistä japanilaisperäistä tuotekehitystekniikkaa, QFD eli Quality Function Deployment. Menetelmä tunnetaan myös nimellä Laatutalo, House of Quality.

Yrityksen tarkoituksena oli korvata vanhentunut ja kallis ruostumaton postilaatikkoversio uudella ja huomattavasti halvemmalla lukottomalla versiolla. Toisin kuitenkin kävi. QFD-analyysi muutti suunnittelijoiden lähtöarvot ja arviot asiakastarpeesta ja loppu onkin historiaa. Menestystuote yli 25 vuotta (1989-2015) ja menestys jatkuu!

Nyt näemme menetelmän tehon. Harmonisesti ryhmiteltävä Stalan postilaatikko on TM-artikkelin mukaan klassikko ja selvä markkinajohtaja edelleen 25 vuoden jälkeen. Tunnistamme kaikkialla postilaatikoiden rivistöstä QFD:n johdattaman tuloksen.

Lehtiartikkeli.jpg
Kuva 2. Harmonisesti ryhmiteltävä Stala; TM 09/15

QFD tuli Suomeen 1984 Suomen Laatuyhdistyksen ja MET:n toimesta/1/. Menetelmää opetettiin ja käytettiin (ja käytin) joidenkin yritysten tuotteisiin 80-luvun puolivälissä, mutta varsinaiset läpimurrot ja vakiintuminen tapahtui 90-luvun taitteessa ja tämän jälkeen.

Mitä on asiakaslähtöinen tuotekehitys eli QFD?

Asiakaslähtöisen tuotekehityksen keskeisenä työkaluna on QFD-matriisi, jolla asiakkaan tarve selvitetään ja priorisoidaan ja käännetään operatiivisiksi ohjeiksi ja spekseiksi. Kuvassa alkuperäinen PL3 -postilaatikkoon johtanut matriisi ja vieressä "tyhjä" suunnittelumatriisi. Matriisi vaikuttaa ensisilmäyksellä sekavalta ja vaikeasti tulkittavalta, jota se kuitenkaan ei pohjimmiltaan ole. Matriisi sisältää suunnittelukonseptin.

suunnittelumatriisi.jpg
Kuva 3. PL3 QFD ja tyhjä suunnittelumatriisi

Matriisiin on koottu keskeinen informaatio asiakastarpeista, niiden toteutumisesta (matriisin vaakataso) ja tämän jälkeen asiakastarve informaatio käännetty varsinaiseksi läpimurron aikaansaavaksi speksiksi (mitoiksi ja kuvaukseksi siitä, millainen suunniteltava tuote/palvelu on).

1990-luvulla QFD-tekniikkaa sovellettiin lukuisissa erilaisissa tuotanto- ja palveluyrityksissä. Yritysten joukossa oli Nokia ja sen onnistuneimmat tuotteet kuten matkapuhelin 101. Myös Neste oli soveltajien joukossa laajalla tuotekirjolla. Soveltaminen alkoi polttoöljystä, jonka QFD-prosessin tiivisti silloin projektia vetänyt Jarmo Heinonen erinomaisesti seuraavalla kuvalla. Kuva 4 esiteltiin lehdistötilaisuudessa, josta Tekniikka ja Talous laati artikkelin 14.2.1990.

QFD prosessi.jpg
Kuva 4. QFD-prosessi /Jarmo Heinonen, Neste

 

Tekniikka ja Talous.jpg
Kuva 5. Tekniikka ja Talous 14.2.1990

QFD oli esillä lukuisissa lehdissä ja julkaisuissa.

Mikä on QFD:n asema tänään?

QFD on edelleen keskeinen ja tärkein työkalu kehitettäessä asiakaslähtöisiä menestystuotteita. Se on myös keskeinen elementti ja työkalu uudessa tuotekehityksessä, joka tunnetaan nimellä DFSS (Design for Six Sigma)/2/.

QFD toimii erinomaisesti yksittäisenä työkaluna ja konseptina suunniteltaessa ja kehitettäessä yksittäisiä tuotteita ja palveluja kuin myös laajassa kokonaisuudessa kuten DFSS.

Lukuisat yritykset käyttävät menetelmää kehitettäessä tuotteita ja palveluja (QKK -koulutukset) asiakaslähtöisesti ja onnistuneesti.

 

 

Eero_E_Karjalainen.jpg         Suosittelu_QFD.jpg 
DI Eero E. Karjalainen
Suomen Laatuyhdistyksen kunniajäsen 2015
eero@qk-karjalainen.fi

 

Lähteet

  1. MET 30/84 "Asiakaslähtöinen tuotekehitys" Anders Dhiel
  2. Eric Maass, Patricia D. McNair: Applying Design for Six Sigma to Software and Hadrware Systems, 2009

 

 

Kommentoi

(Sähköpostiosoitettasi ei julkisteta.)
Syötä kuvassa näkyvät kirjaimet ja numerot.
Captcha Code

Klikkaa kuvaa nähdäksesi uuden koodin.

    Tagipilvi

    suorituskykymittaritSigmaIshikawaparantaminenLeanohjauskorttiDesign of ExperimentsjaksoaikaMarkkinointilajitteluIATFBalanced ScorecardOhnokorrelaatiosatunnaissyyTPSregressioanalyysiLaatukonferenssimallioperaatiotutkimusluotettava mittauslaatutyökalutparannusGagelaatu ratkaiseemuutoslaatutaulutacceptance samplingKatasyy-seurauskaavioTätä on LeanlainalaisuudetgurutKingmanin yhtälötehollinen aikamittausprosessityökaluthävikkifunktioTuottavuustehdasfysiikkaLaatutyökalutLittlen lakiparannusmenetelmäParetoASQShingoläpimenoaikaHukkaValue Stream Mappinglaatu SuomessaasiakastyytyväisyysTOChypoteesitestiMarkkinointiprosessiqfdhyväksymisnäytteenottosatunnainen vaihtelukausaliteettimixtureLean Six Sigma Black BelttäystekijäkoeControl PlanLean-visioBOKEDAtoleranssilaatulaadunkehittäjäaivoriihiFeigenbaumROI8Darvovirta-analyysiCrosbyKingmanhukan muodotmielenmallitmittavirhePDSA-ympyräBig DatajitJuranL8-matriisiJatkuva parantaminentilastollinen päätöksenteko5W2H jidokaHall of Famedata-analyysikalanruotopuhdistaminenOpettaminenJohtaminenFMEAparannustoimintaMSAjohtamisjärjestelmäasiakasryhmätyöskentelysysteemivaihtelun vaikutusPDCASix Sigmasitoutuminenparannustoiminnan kehittyminenmittaussysteemihistogrammisekoitekoeDMADVDemingLean Six SigmaShewhartCTPmenetelmättilastolaadunparannusISO 9001prosessikuvauslaadunhallintat-testiBlack BeltMinitabLaatujärjestelmädatan keräysdatan käsittelyongelmanratkaisudatan käsittelyohjausToyotakoesuunnitteluarvovirtakustannussäästötFactory PhysicsISO 9000SPC-korttiAsiakastarvestabiiliprosessidatan laatulaadunohjausTaguchimittaaminenstandardointineukkarikoeohjaussuunnitelmaparannuksen johtamineninnovaatiokuvaaminenLean-talodatan luokitteluryhmittelykaavioANOVAtilastomatematiikkaDesign for Six Sigmaerityissyymuutoksen tuskavuodiagrammiISO 9001:2015ideointiPDSASPCtoiminnan lainalaisuudetKaikakuHarrykvantitatiiviset menetelmätDMAICpäämäärämalliOpetusmenetelmätvalvontatehokkuusreunaDemonstraatiot5SturvallisuusTPMjärjestäminen0-virheriskiDFSSCTQdatan käsittelypaloautopelioeenollavirheOFATCDAasiakastyytyväisyysVOCLean HandbookvaihteluuutiskirjeBody of KnowledgeparannusmallidatatiedonkerääminenDOEWheelerVSMmonimuuttujatestihypoteesitestausIATF 16949monimuuttujakoeriskinkartoitusennustaminenarvovirtakuvaus

    Arkisto