Suomi - suunnittelun ja tuotekehityksen takapajula?

Julkaistu 18.03.2021    Kirjoittanut Matti Pesonen  Tilaa RSS


Huolta suomalaisten yritysten käyttämistä tuotekehityksen panoksista ja talouden kilpailukyvyn varmistamisesta on nostettu taas esiin. Ratkaisuja väläytteli viimeksi valtiovarainministeri Vanhanen, joka ehdotti rahastoa vauhdittamaan tutkimus- ja tuotekehitystyötä (HS 17.3.2021). 

Sinänsä kehityspanokset ovat laskeneet jo vuosia (kuva 1), mutta aihe on silti ajankohtainen koska tulevaisuus on edelleen epävarman sumuinen. Huoli tietysti on, että pitäisi saada Suomi-systeemiin lisää rahaa kiertämään ja talous kasvamaan, jotta palvelujen nykyisestä tasosta ei tarvitsisi luopua.

Aikaisemmin helmikuussa keskustelua aloitteli Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä, joka raportissaan suositteli nostamaan tavoitetta tutkimus- ja tuotekehitykseen käytettävään osuuteen BKT:sta neljään prosenttiin (HS, 24.2.2021). Tarkoituksena tietysti on, että yritykset keksivät parempia ja myyvempiä tuotteita, joilla saadaan aikaan kasvua, työtä ja verotuloja. Nämä ovat loistavia tavoitteita kaikki.

Tuotekehityksen, tuottavuuden ja kasvun huolenaiheesta jatkoi myös HS:n juttu 9.3, jossa käsiteltiin tutkimus -ja tuotekehitystyöhön käytettävää rahamäärää ja tuota nostettavaksi toivottua osuutta Suomen bruttokansantuotteesta (HS 9.3.2021). Kuten jutun graafeista voi tarkastella, näyttäisi taso jokseenkin muuttuneen alemmaksi huippuvuosista. Mutta kertooko se mitään koko systeemistä?

Sama OECD:n data pidemmältä aikaväliltä muutamien verrokkimaiden kanssa on kuvattu kuvassa alla. Data kertoo myllerryksestä ja maiden eriävistä suunnista jotakin, mutta mitä?

 

tuotekehityksenosuus.jpg
Kuva 1
. Tuotekehityksen osuus BKT:stä vuosina 2000-2019. OECD:n dataa, saatavilla osoitteesta https://data.oecd.org/rd/gross-domestic-spending-on-r-d.htm

Vertailu käy yleensä Ruotsiin ja Saksaan ja niin tässäkin. Aikasarjakuvasta huomataan, että siinä missä Suomen käyrä tipahtaa vuoden 2009 jälkeen on Saksan tuotekehityspanostus jatkanut systemaattisesti nousuaan. Vastaavasti Ruotsi kohisee noin 3,3 prosentin tuntumassa. Mutta mistä tämä kertoo? Olemmeko tuhon omia?

Datan tulkinta vaatii aina ymmärrystä systeemistä ja talouden systeemit ovat erittäin monimutkaisia, joten varsinainen analyysi tässä jätetään kevyeksi. Mutta kuvasta voi varmaan kehitellä monenlaisia tarinoita.

Kertooko muutos yritysten muutoksesta? Onko Suomen systeemistä poistunut paljon tuotekehitykseen käyttäneitä suuryrityksiä kuten Nokia? Vai onko niin, että suomalaiset insinöörit ja tutkijat selviävät vähemmällä ja ovat tehokkaampia tarviten vähemmän budjettia? Vai tuoko hyvä kasvu kasvua, eli jos talous vetää, niin voiko kehitykseenkin panostaa normaalisti?

Mittari on siis väärässä suunnassa, mutta onko niin, että suurempi panostus ja käytetty rahamäärä johtaa kasvaneeseen liiketoimintaan? Järkevä yhteys tietenkin on olemassa, mutta voimmeko pelkällä tavoitteen nostolla saada aikaan kasvua? Tuskin, koska ei ole automaattia, joka muuttaisi rahallisen panostuksen uusiksi menestyviksi tuotteiksi tai palveluiksi. 

Tavoite on hyvä, mutta mitkä ovat menetelmät!

Uudet ominaisuudet paikalleen

Tuotekehitys ja tuotteiden suunnittelu on monessa yrityksessä lähes käyttämätön potentiaali. Suunnitteluosastot ovat monesti alistettuja enemmänkin piirtämään, kuin kehittämään tuotteita. Tuotteen riskit tulevat esille vasta asiakkaalla tai tuotannossa ja toleranssit ravistellaan hihasta. Tutkimusosastoja, jotka kolkuttelisivat uuden tiedon rajoja, on harmittavan harvassa. 

Suunnittelun tehtävä tulisi kuitenkin määrittää ja kehittää ne ominaisuudet, jotka ovat asiakkaille arvokkaita, sekä suunnitella varsinainen tuote tai palvelu niin, että se on mahdollista toteuttaa ilman ylimääräistä sählinkiä. Tämä oli gurujen oppi aikanaan jo japanilaisillekin! Ei ihan näillä sanoilla, mutta kuitenkin.

Vaikka suurin osa tuotteiden ja palveluiden virheistä (tuottamattomuudesta) voidaan jäljittää suunnittelun ongelmiksi ei suunnittelu monessakaan tapauksessa ole kovinkaan systemaattista tai ammenna laadun suunnittelun todennetusta perustasta. Tohtori Juran aikanaan esitti, että 70-90 prosenttia kaikista ongelmista tulee suunnittelusta. Tämä järisyttävän luvun luulisi ahdistavan suunnitteluosastoja ja niiden johtajia.

Onnistuminen, laatu ja sitä kautta tuottavuus lähtee aina suunnittelusta, kuten Juranin ohjauksen, suunnittelun ja parannuksen prosessien trilogiassakin esitti. Laadun suunnittelulle ja suunnittelun johtamiselle on olemassa selvät metodit, joita käyttämällä voidaan kehittää niitä tuotteita ja palveluita, joille on markkinoita ja kysyntää.

Nämä menetelmät soveltavat tieteellistä ajattelua ja ovat toimiviksi todistettuja, mutta ne tarvitsevat systemaattista ja osaavaa käyttöä. Ilman osaamista, emme voi odottaa uusia menestyksiä ja avauksia tuotekehityksestä!

Hyvä esimerkki osaavasta tai täysin osaamattomasta suunnittelusta oli pieni juttu Helsingin Sanomien kolumneissa (HS 30.11.2020), jossa kerrottiin teknologiatoimittajan pesukoneen ostamisen tarinasta. Johtopäätöksenä oli, että laitevalmistajat laittavat laitteisiin paljon ominaisuuksia, joita ei välttämättä loppukäyttäjä kuitenkaan tarvitse tai käytä. Pitkä ominaisuuksien lista tuskin on sattumaa, mutta onko se loppujen lopuksi kuitenkin huonoa vai hyvää suunnittelua? 

 

Matti_pieni.jpg
Matti Pesonen
matti@qk-karjalainen.fi

 

Haluatko uusimmat artikkelit suoraan sähköpostiisi? Uutiskirjeen tilaajana saat ajankohtaista tietoa Six Sigmasta, Leanista, laatutekniikoista sekä laadun kehittämisestä. Liity laadunkehittäjien joukkoon!

 

Lähteet:

Helsingin Sanomat, 24.2.2021 https://www.hs.fi/talous/art-2000007822767.html).

Helsingin Sanomat, 9.3.2021 https://www.hs.fi/talous/art-2000007847297.html

Helsingin Sanomat, 30.11.2020 https://www.hs.fi/mielipide/art-2000007650716.html

Helsingin Sanomat, 18.3.2021 https://www.hs.fi/talous/art-2000007865143.html

 

Kommentoi

(Sähköpostiosoitettasi ei julkisteta.)
Syötä kuvassa näkyvät kirjaimet ja numerot.
Captcha Code

Klikkaa kuvaa nähdäksesi uuden koodin.

    Tagipilvi

    tehokkuusreunakorrelaatioHukkadatan keräyskuvaaminensyy-seurauskaavioDesign for Six SigmaOhnooperaatiotutkimusacceptance samplingSPCkausaliteettidatan käsittelyBalanced ScorecardvalvontavuodiagrammiEDABlack BeltlaatutekniikkaCombanion by MinitabGageLean-johtajaarvovirtasitoutuminenANOVAFactory PhysicstrizOpettaminenLittlen lakiryhmätyöskentelypaloautopelisatunnainen vaihtelutiedonkerääminenMinitab 19L8-matriisidatan käsittelystandarditmallimonimuuttujatestihistogrammikvanttifysiikkaFMEApalveluDemonstraatiotMarkkinointiOpetusmenetelmätinnovaatioLaatujärjestelmäparantaminenjuurisyymenetelmätprosessiPDSA-ympyräjärjestäminenjohtamisjärjestelmätoleranssiasiakastyytyväisyysDemingShingosatunnaissyyluotettava mittaushävikkifunktiokanbanjittäystekijäkoekairyoLean-taloHarrytehdasfysiikka5W2H ISO 9000ISO 9001laatuteknologiaDMADVkustannussäästötennustaminenneukkarikoeriskinkartoitusTPSasiakasmittaaminent-testiLaatukonferenssiohjauskorttiBayesSPC-korttimittaussysteemi0-virhemittavirheAsiakastarveROIarvovirtakuvausMinitabnollavirheongelmanratkaisuDFSSjidokaturvallisuustoiminnan laitJatkuva parantaminenrtbLean HandbookDMAICaivoriihiBig DatajaksoaikaBody of Knowledgemuutoksen tuskapuhdistaminenlaatupalkintoParetoparannuksen johtaminenMonte CarloqfdLean-visiodata-analyysimonimuuttujakoeregressioanalyysiIATFdatan käsittelyLeanprosessikuvausLean Six SigmaCTQKataPDCAlainalaisuudetCDAlaadunhallintaSix SigmaHall of Fametilastollinen päätöksentekoparannustoimintaoeeläpimenoaikaerityissyyMarkkinointiprosessilaatu ratkaiseeValue Stream MappingLaatutyökalutVOCsuorituskykyASQlaadunohjausmielenmallitsuorituskykymittaritohjaushukan muodotkoesuunnitteluGage R&RasiakastyytyväisyysBOKmittausprosessistandardointistabiiliControl PlanohjaussuunnitelmaJohtaminentilastoTQMShewhartvaihtelun vaikutuslaadunparannusOFATGreen BeltKaikakuYellow Beltlaatukoulutusparannustoiminnan kehittyminenTätä on LeanJuran5SLean-asiantuntijaDOEdataarvovirta-analyysiKingmanin yhtälöläpimenoDSDCrosbyCTPWheelerhypoteesitestausSigmavaihteluparannustehollinen aikahypoteesitestiryhmittelykaavioTuottavuusmuutos8DhyväksymisnäytteenottoISO 9001:2015TOCtekoälytilastomatematiikkaideointiIATF 16949terveydenhuoltokalanruotouutiskirjetyökalutsekoitekoedatan luokitteluIshikawaPDSAFeigenbaumVSMtoiminnan lainalaisuudetDesign of Experimentsdatan laatukvanttimekaniikkalaatutyökalutTaguchiEFQMlajitteluLean Six Sigma Black BeltTPMkvantitatiiviset menetelmätlaatutaulutsysteemimixturelaadunkehittäjäKaizenToyotaVUCAVUTparannusmenetelmälaatu SuomessapäämäärämalliparannusmalliKingmanMinitab 18MSAriskigurut

    Arkisto