Virtaus- ja resurssitehokkuus – tuottavuuden paradoksi

Julkaistu 22.07.2020    Kirjoittanut Antti Piirainen  Tilaa RSS


Kuulostaa lupaavalta, kun puhutaan virtaustehokkuudesta. Kaksi sanaa, jotka tuovat mieleen rahantekemisen. Virtaus tuo mieleen liikkeen – arvon tuottamisen – ja samalla, kun se vielä tehdään tehokkaasti.

Tätä on Lean -kirjassa esiteltiin kaksi tehokkuuden näkökulmaa samassa kuvassa, ja näistä muodostettiin nelikenttä. Nelikenttäanalyysi auttaa sijoittamaan yrityksiä, organisaatioiden prosesseja, resurssien kuormituksen ja ajan käytönsuhteen alueelle, mutta pahimmillaan ajatellaan, että siirtyminen kentän osasta toiseen on vain tahdonasia.

Kirjavuutta esiintyy edellä mainittujen termien tulkinnassa. Seuraavana määritellään termit, jonka jälkeen voidaan tulkita nelikenttää ja arvioida, mitkä tekijät ajavat organisaatioiden prosessit tietyille alueille.

Virtaus- ja resurssitehokkuus

Virtaustehokkuus – PCE: Process Cycle Efficiency

Virtaustehokkuus kuvaa suoraan jalostavan ajan osuutta prosessin kokonaisajasta (kuva 1).

Virtaustehokkuus.png
Kuva 1. Virtaustehokkuus.


Resurssitehokkuus ~ Utilization

Resurssitehokkuus on monikäsitteisempi termi kuin virtaustehokkuus. Tällä pyritään kuvaamaan tuottavuutta: tuotos-panos-suhdetta. Yksi, mutta ei ainut tapa, käsitellä resurssien käyttöä on tarkastella prosessin kohdistuvan kysynnän ja prosessista valmistuvien töiden nopeuksiensuhdetta (kuva2).

Resurssitehokkuus.png
Kuva 2.
Resurssitehokkuus.

Nelikenttä ja tehokkuusreuna

Nelikentän (kuva 3) oikea yläkulma kuvaa ideaalitilaa, jossa asiakkaat saavat haluamansa tuotteen viipymättä ja tuottajan resurssit ovat täysin käytössä. Tämä tila edellyttäisi tilaa, missä ei ole vaihtelua. Käytännössä mahdoton tila.

Vasen alakulma kuvaa tilaa, jossa asiakas joutuu odottamaan "äärettömän" kauan tuotetta suhteessa siihen mitä sen tuottamiseen kuluu aikaa. Samalla resurssit ovat alhaisella käytöllä. Resurssien määrä on "äärettömän" korkea suhteessa kysyntään.

Yksinkertaistettuna virtaustehokkuus voisi tarkoittaa asiakastyytyväisyyttä ja resurssitehokkuus tuottajatyytyväisyyttä.

Nelikenttä.png
Kuva 3. Nelikenttä, jossa kuvattu virtaus- ja resurssitehokkuus sekä asiakkaan ja johdon tahtotilan ristiriita.

Usein kuvitellaan, että voidaan valita paikka ja pompata ruudusta toiseen. Vaihtelu aiheuttaa systeemissä sen, että virtaus- ja resurssitehokkuus pyrkii valumaan kohti vasenta alareunaa. Tämä on sama asia kuin fysiikassa termodynamiikan 2. laki: epäjärjestys lisääntyy suljetussa systeemissä. Kotia pitää siivota, vaatteet tulee pestä ja viikata, ne eivät tapahdu itsestään.

Resurssien käytön ja asiakasodotusten välillä on olemassa selkeä ristiriita. Halutaan nopeat toimitukset (virtaustehokkuus) korkealla resurssitehokkuudella. Harva tietää, että kitkana ja este matkalla kohti ideaalitilaa on vaihtelu.

VUT-yhtälö, joka tunnetaan myös Kingmanin yhtälönä missä sidotaan yhteen vaihtelu (V), käyttösuhde (U) ja aika (T), auttaa kuvaamaan tehokkuusreunan. Reuna on raja, jonka paremmalle puolelle ei päästä kuin vaihteluolosuhdetta muuttamalla. VUT-yhtälöön voi tutustua tarkemmin artikkelissa: Kaizen, Ohno ja VUT (http://www.qk-karjalainen.fi/fi/artikkelit/kaizen-ohno-ja-vut/).

Resurssi ja virtaustehokkuus.png

Kuva 4. VUT-yhtälö ja nelikenttä. (Kuva päivitetty 24.7.2020.)

Vaihtelun pienentäminen siirtää tehokkuusreunaa parempaan, ja jos samalla tehdään operaatioissa oikean suuntaisia toimenpiteitä, voidaan hyöty mitata joko parempana virtaustehokkuutena tai resurssitehokkuutena tai sekä että sopivassa suhteessa.

Vaikutus nelikentässä.png
Kuva 5. Tehokkuusreunan muuttaminen ja vaikutus nelikentässä.

Tietotaito, joka liittyy vaihtelun tunnistamiseen, tilastollisiin työkaluihin ja operaatioihin on tehokas ja hyödyllinen apu reaalituottavuuden kehittämisessä.

 

Antti_90.jpg
Antti Piirainen
antti@qk-karjalainen.fi

 

Haluatko uusimmat artikkelit suoraan sähköpostiisi? Uutiskirjeen tilaajana saat ajankohtaista tietoa Six Sigmasta, Leanista, laatutekniikoista sekä laadun kehittämisestä. Liity mukaan täältä!

 

Lähteet:

  1. Modig, N. & Åhlström P. Tätä on Lean – Ratkaisu tehokkuusparadoksiin, 2013
  2. Piirainen, A. Vaihtelu, 2014
  3. Edwards Pound, Jeffery Bell, Mark Spearman; Factory Physics for Managers – How Leaders Improve Performance in a Post-Lean Six Sigma World, 2014

 

Kommentoi

(Sähköpostiosoitettasi ei julkisteta.)
Syötä kuvassa näkyvät kirjaimet ja numerot.
Captcha Code

Klikkaa kuvaa nähdäksesi uuden koodin.

    Tagipilvi

    CTQOhnostabiiliTPMlaadunkehittäjämittausprosessiKingmanhypoteesitestiTQM5STätä on Leanluotettava mittausGreen BeltHukkaLean-talotehdasfysiikkaTOCTuottavuustilastomatematiikkahypoteesitestausSPC-korttiarvovirtaqfdkalanruotoAsiakastarvetehokkuusreunaBig DataKingmanin yhtälöparannustoimintalaatutaulutYellow Beltvaihtelun vaikutusarvovirta-analyysimuutoksen tuskakoulutusparannusmenetelmäMSAmalliryhmittelykaavioLeanacceptance samplingdatan keräysDMADVlaatutyökalutISO 9001:2015Six SigmapäämäärämalliJohtaminenläpimenoASQtilastoHarrymixtureennustaminenuutiskirjeoeeDemingIshikawaFeigenbaumGage R&RSPClaadunparannusmittavirhetyökalutregressioanalyysiANOVAVUCALean Six Sigma Black BeltohjaussuunnitelmagurutPDSA-ympyräOpettaminenDesign for Six SigmaControl PlanCrosbyLaatukonferenssiDFSSjaksoaikaMinitab5W2H PDCApalveludata-analyysiBody of Knowledgelaatu SuomessaShewhartkausaliteettisuorituskykymittaritdatan käsittelyhävikkifunktioParetoKaikakumittaaminenWheelerJatkuva parantaminenDemonstraatiotISO 9001Kaizentoiminnan lainalaisuudettiedonkerääminenSigmainnovaatiovaihteluBalanced ScorecardkuvaaminenprosessiFMEAhukan muodotlaatutekniikkavalvontasitoutuminenriskinkartoitust-testiShingoasiakastyytyväisyyspaloautopelilaatu ratkaiseeprosessikuvaussekoitekoesuorituskykyerityissyykvantitatiiviset menetelmättoiminnan laitterveydenhuoltotilastollinen päätöksentekomenetelmätJuranneukkarikoeMinitab 18tehollinen aikaVOCOFATLittlen lakidatan käsittelyLaatujärjestelmäToyotaLean Handbookjidokamonimuuttujakoepuhdistaminenparannusparannustoiminnan kehittyminenongelmanratkaisuTaguchiVSMsysteemiCDAlainalaisuudetkoesuunnitteluohjausohjauskorttiL8-matriisitäystekijäkoemittaussysteemidatariskiValue Stream MappingideointikustannussäästötrtbhyväksymisnäytteenottoHall of FamelaadunohjausmonimuuttujatestiläpimenoaikaBOKLean Six SigmaMonte CarlotoleranssistandardointiasiakastyytyväisyyskanbanISO 9000BayesDMAICDesign of ExperimentsvuodiagrammiMarkkinointiFactory PhysicsIATFmielenmallitaivoriihihistogrammidatan laatunollavirheDSDlaadunhallintadatan luokittelulaatuparannusmallioperaatiotutkimusLaatutyökalutkairyoBlack BeltmuutosryhmätyöskentelylajitteluTPSEDAROIGagearvovirtakuvaussyy-seurauskaavioparantaminenPDSAMinitab 19satunnainen vaihteluOpetusmenetelmätjitCombanion by MinitabtekoälyVUTkorrelaatioMarkkinointiprosessisatunnaissyyparannuksen johtaminenjohtamisjärjestelmäasiakasDOEturvallisuusLean-visioCTP8Ddatan käsittelyjärjestäminenIATF 169490-virheKata

    Arkisto