Lean -johtajakoulutus

Kurssipainike.jpgNyt puhutaan paljon Leanista, mutta mitä on todella tehty ja saatu aikaiseksi? Onko toimitusvarmuusongelmat, jonot ja myöhästymiset saatu poistettua? Onko palvelu nopeutunut?

Lean -koulutus valmentaa ymmärtämään Lean -ajatusta, vaihtelun merkitystä ja materiaalivirtojen käyttäytymistä sääteleviä lainalaisuuksia. Leanista, Lean -tuotannosta, -ajattelusta ja -johtamisesta puhutaan tänä päivänä paljon, etenkin laatu- ja kehittämisihmisten parissa. 

implement2.jpg

Lean on prosessijohtamisfilosofia, joka perustuu kahteen perusperiaatteeseen:

a)     systeemin virtausta voidaan aina nopeuttaa ja
b)    systeemeissä on virtauksen estäviä tekijöitä, jota kutsutaan hukaksi

Virtauksen nopeuttaminen suoritetaan tunnistamalla nykytila ja suunnittelemalla tulevatila, josta poistetaan virtaukseneste(et) ja luodaan ”hukkavapaampi” -toimintamalli.

Leanissa keskeistä on ymmärtää, mitä asiakas tahtoo ja kuinka se toteutetaan yrityksen ja asiakkaan näkökulmasta kannattavasti. Tämän määrittely, mitä se on, on paljon vaikeampaa kuin miltä se näyttää. Jo lähes 100 vuotta sitten Henry Ford määritteli kannattavan tuotannon seuraavasti:

Yksi tärkeimpiä saavutuksia Ford -tuotteiden hintojen pitämisessä alhaisina on tuotantoajan vähittäinen lyhentäminen. Mitä pitempään tuote on valmistusprosessissa, sitä enemmän sitä liikutellaan ympäriinsä ja sitä suuremmat ovat sen kustannukset

- Henry Ford, 1926 -

Leanissa maksimoidaan virtausta (tuottajatyytyväisyys) ja asiakkaan arvoa (asiakastyytyväisyys). Tämä on toiminta- ja ajattelutapa, jossa virtausta ja jalostusarvon osuutta maksimoidaan ymmärtämällä ja ratkaisemalla päämäärän eteen syntyneitä ongelmia.

Juuri nämä ongelmat tuottavat organisaatioon hukkaa. Hukka voidaan jakaa luokkiin (Muda, Mura, Muri). Ymmärtämällä hukan luokat, niiden suhteet ja prosessi, voidaan toimenpiteet kohdistaa oikein yrityksen päämäärän suhteen. Tunnistaminen, ongelmien ratkaiseminen sekä toiminnan johtaminen auttaa tuottamaan asiakkaalle ja tuottajalleen lisäarvoa.

Edellä mainitut kaksi näkökulmaa (virtauksen maksimointi ja ongelmien ratkaiseminen), edellyttävät toiminnan jatkuvaa muuttamista. Lean onkin ajattelumalli, jossa jatkuvasti parannetaan omaa toimintaa, jotta muuttuvien asiakasvaatimusten täyttyminen olisi mahdollista.

Koulutusten tavoitteena on antaa ymmärrys Leanista, ongelmien vaikutuksesta tuottavuuteen ja parannustoiminnan toteutuksen edellytyksistä organisaatiossa. Tuottavuuden kehityksen kannalta on tärkeää myös ymmärtää muutama peruslainalaisuus, jotka vaikuttavat töiden jonoutumiseen ja lisätyömäärään.

Lean lanseerataan usein ainoastaan hukan poistomenetelmänä eikä välttämättä tiedosteta sen perimmäistä tarkoitusta. Läpimenon kasvattaminen ja jaksoajan lyhentäminen asiakasvaatimukset huomioiden (nopeuden kasvattaminen) ovat Leanin keskeiset tavoitteet. Ennen parannusta, muutoksia, on tärkeä ymmärtää, kuinka hukka muodostuu ja pidentää jaksoaikaa sekä syö tuottavuutta. 

 

Organisaatiossa johtamisen on tuettava parannusta. Kysymys on ihmisen ja organisaation oppimisesta, joka on vaativa ja aikaa vievä prosessi. Pitkä koulutus ja harjoittelu luovat riittävän pohjan ymmärtää ja sisäistää Lean -menetelmiä. Lean -työkaluilla on kaksinainen rooli, näkyvä ja näkymätön. Ne auttavat Leanin suuntaan, mutta ennen kaikkea ne viestivät näkymättömän tavoitetilan, johon pyritään jatkuvalla ongelmanratkaisulla. Leanista tulee dynaaminen ja se pysyy kilpailukykyisenä ja joustavana, vaikka olosuhteet muuttuvat.

 

leankata.jpg

 

Arvovirtajohtaminen ja -kuvaus - VSM

Leaniin siirtymisen ongelmana on ollut, kuinka se käytännössä toteutetaan. Arvovirtajohtamisen (Value Stream Management) ja sen yhteydessä tehtyjen kuvausten (Value Stream Mapping) tavoitteena on yhdistää Lean -työkalut ja -konseptit välittömästi palvelun ja tuotannon parantamiseen. Arvovirtajohtaminen ja -kuvaus toimivat työkaluina, joilla parannustiimi voi analysoida, mikä on nykytila, mikä on tavoitetila ja tämän pohjalta löytää ja muuttaa tämä konkreettisiksi parannuksiksi. Kyse on käytännössä siitä, kuinka systemaattisesti ja nopeasti luodaan korkean suorituskyvyn omaava työympäristö.

VSM-tekniikan esitteli P. Hines 1997 ja myöhemmin Mike Rother ja John Shook 1998 kirjassa Learning to See. VSM ei ole vain johtamistyökalu. Se on todistettu prosessi, jolla suunnitellaan parannukset niin, että yrityksestä tulee Lean -organisaatio.

vsm.jpg

VSM on tavanomaista prosessijohtamista ja -kuvausta laajempi menettely, joka ei pelkästään kuvaa työ- tai palveluprosessia, vaan lisää samaan kuvaukseen informaatio- ja materiaalivirran sekä lukuisia prosessin ominaisuuksia kuvaavia tunnuslukuja. Kuvaus voi olla yhtä hyvin palvelu- kuin tavaratuotannosta.


Lean -johtajakoulutuksessa perehdytään syvällisesti VSM:n 7 vaiheeseen:

  1. Lean -toiminta, aloitus ja parannettavan arvovirran valinta
  2. Lean -konseptit ja -työkalut – Nykytilan tunnistaminen
  3. Lean -arviointi ja -johtaminen – Nykytilan syvempi ymmärrys
  4. Lean -ideaalitila – Ideaalitilan ja tavoitetilan luominen
  5. Lean -toimenpiteet – Stabiilisuus ja suorituskyvyn parannus
  6. Lean -toimenpiteiden jalkautus – Mitä on tehty, mitä tehdään
  7. Uusi Lean -tavoitetila kohti ideaalitilaa

Samalla kun koulutuksessa perehdytään VSM -priorisointitekniikkaan, käydään myös läpi yksityiskohtaisesti erittäin suuri määrä Lean -työkaluja – 7 hukkaa, RTY, SPC, 5S, SMED, Poka-Yoke, OEE, Supermarket, Kanban jne. Lean -työkalujen keskeisenä tehtävänä on tuoda esille ongelmia, jotka ratkaistaan (jatkuva parannus = ongelmienratkaisu).

Oikean ongelman löytäminen (arvovirta-analyysi) ja ongelmien priorisointi ovat keskeisiä. Ongelmanratkaisu, esteen poistaminen, muodostaa parannusvaiheen. On olemassa kahdenlaisia ongelmia – erityissyyongelmia, joissa etsitään syytä ja tehdään vastatoimenpide (countermeasure) ja satunnaisyyitä, joissa parannetaan suorituskykyä ja tehdään parannus (improvement). Koulutuksessa opetetaan molempien parannusmenetelmien keskeiset periaatteet ja työkalut.