Täydellisen maailman löytäminen johtajana


Alkuperäinen blogi: Ed Pound: Finding Your Perfect World as a Manager. https://factoryphysics.com/Blog (Käännös- ja julkaisulupa Quality Knowhow Karjalainen Oy, Kääntäjä DI Antti Piirainen.


perfect.jpgVince Lombardi sanoi kerran: "Täydellisyys ei ole saavutettavissa. Mutta jos etsimme täydellisyyttä, voimme saavuttaa huippuosaamisen."

Päälliköt usein unohtavat tämän lainauksen ensimmäisen lauseen, ja aseet ja iskulauseet leimuten hyökkäävät antaumuksella toisella lauseella tavoitteeseen. Tämä on yleensä erittäin hankalaa organisaatiolle ja johtaa suuren hukkaan, kun yritetään liikaa ja opitaan yritysten ja erheiden kautta. Ei ole mitään vikaa, kun asetetaan suuret odotukset organisaatiolle tai opitaan omista erheistä. Kuitenkin täydellisen maailman määritelmä liiketoiminnassa on tosiasiassa melko suoraviivainen. Ei ole tarpeen selvittää sitä. Kun johtaja ymmärtää täydellisen maailman, seuraavan ajatuksen pitäisi olla jotain: "OK en voi tehdä sitä, mutta mikä on paras mahdollinen organisaatiolleni ja miten pääsen tästä tilasta siihen tilaan?"

Täydellisessä maailmassa kaikki kysyntä pystytään täyttämään oikea-aikaisesti minimaalisilla kustannuksilla. Heti, kun raaka-aineita tarvitaan, toimittaja ilmoittaa toimittavansa tarvittavan määrän täydellisessä kunnossa. Heti, kun tuote on tehty, asiakas havaitsee sen ja ostaa sen. Raaka-aineiden ja valmiiden tavaroiden varastotaso on nolla. Koneet eivät koskaan hajoa, ihmiset ovat aina ajoissa töissä eikä ole poissaoloja ja minkäänlaisia laatuvirheitä ei ole, joten kapasiteetin käyttösuhde on täydellinen 100 %. Kysyntä ja tarjonta ovat täysin synkronoituja. Tämä tarjoaa maksimaalisen kassavirran ja voiton täydellisellä asiakaspalvelulla - täydellistä suorituskykyä.

Valitettavasti elämme todellisessa maailmassa ja asetettaessa tavoitteeksi täydellisen suorituskyvyn, se aiheuttaa turhautumista. On yksi sana, joka estää johtajia pääsemästä täydelliseen suorituskykyyn: vaihtelu! Kun yritetään synkronoida kysyntää tarjontaan vaihtelu on läsnä (todellinen maailma), puskureita (buffer) ilmestyy ja on olemassa kolmenlaisia puskuria: varasto, vasteaika ja kapasiteetti. Factory Physics -konseptit tarjoavat käytännön kuvauksen vaihtelun, varaston, vasteajan ja kapasiteetin välisistä riippuvuussuhteista.

Esimerkkejä vaihtelusta: olkoon enemmän vaihtelua esim. kysynnässä, laadussa tai prosessointiajassa, tästä seuraa, että tuote tai tehtävä tulee vaatimaan enemmän puskurointia (buffering). Tarkoittaako lisäpuskurointi vähemmän kannattavuutta? Ei välttämättä. Jos vaihtelu lisääntyy esimerkiksi uusien tuotteiden lisäämisen johdosta ja puskurointikustannukset nousevat, se voi silti olla hyväksi yritykselle, jos liikevaihto kasvaa enemmän kuin lisäkustannukset ja kannattavuus lisääntyy. Johtajien päämääränä on määrittää parhaan mahdollinen vaihtelun, varaston, kapasiteetin ja vasteajan yhdistelmä, jolla yritys tekee eniten rahaa. Tavoitteena EI OLE täydellinen suorituskyky.

Factory Physics on erilainen kuin Lean tai Six Sigma, koska se määrittelee perusteet operaatioiden tieteelle, joita kuka tahansa voi käyttää juuri nyt luodakseen parempaa hallintaa ja parantaa suorituskykyä. Lisäksi se mahdollistaa yrityksille kohdentaa ja nopeuttaa olemassa olevien Lean, Six Sigma tai Agile –aktiviteettien toimintaa ilman, että pitäisi eliminoida näitä aloitteita! Factory Physics lähestymistapa helpottaa operaatioiden hallintaa. Älä lyö päätä täydelliseen maailman konseptiin, ota älykäs lähestymistapa käytännön tieteellisillä konsepteilla, joita voit soveltaa tänään.

Lopuksi, jos joku on nähnyt täydellisen maailman käytännössä, kuulen mielelläni siitä?

Ed Pound

Kommentoi

(Sähköpostiosoitettasi ei julkisteta.)